Yliopistot antavat tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta.
Yliopistollisia tutkintoja ovat alempi ja ylempi korkeakoulututkinto sekä lisensiaatin ja tohtorin tutkinto. Yliopistot tarjoavat myös täydennyskoulutusta sekä avointa yliopisto-opetusta, johon ei ole pohjakoulutusvaatimuksia.
Alempi korkeakoulututkinto on tarkoitus suorittaa kolmessa vuodessa. Ylempi korkeakoulututkinto suoritetaan alemman korkeakoulututkinnon jälkeen ja sen suorittaminen vie kaksi vuotta.
Hakeminen yliopistoihin
Yliopistoon tutkinto-opiskelijaksi voi hakeutua, jos on suorittanut esimerkiksi suomalaisen ylioppilastutkinnon. Ulkomaisella tutkinnolla voi hakea yliopistoon Suomessa, jos tutkinto antaa kelpoisuuden hakea yliopisto-opintoihin tutkinnon suoritusmaassa. Suomalainen yliopisto voi hyväksyä opiskelijaksi myös sellaisen henkilön, jolla on riittävät tiedot ja valmiudet selvitä yliopisto-opinnoista.
Valtaosaan yliopistokoulutuksia haetaan yhteishaussa, jonka päähakuaika on keväällä. Ulkomaisella todistuksella hakevalle voi olla myös sopivia erillisvalintoja. Erillisvalinnat on suunnattu tietyille kohderyhmille, esimerkiksi kansainvälisille hakijoille. Niiden hakuajat ja -tavat vaihtelevat yliopistoittain.
Yliopistoon opiskelijaksi valittu saa yleensä opinto-oikeuden sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon.
Yliopistot järjestävät myös maisteriohjelmia, jotka johtavat ylempään korkeakoulututkintoon. Osa maisteriohjelmista on englanninkielisiä.