Kansanopistoissa voi opiskella lyhytkursseilla ja pidemmillä linjoilla.
Kesä on kansanopistoissa vilkasta aikaa. Lyhytkursseja on eniten tarjolla juuri kesällä, ja valikoima on valtava. Miltä kuulostaisi pyhiinvaellus Pietariin tai Etelä-Kreikkaan? Entä italiaa edistyneille, venäjän alkeet, ranskan helppo keskustelu, espanjan kertausta, työelämän ruotsia?
Tai intiaani-, avioliitto- tai juniorileiri? Vai joku näistä: terveyttä intialaisittain, tietotekniikan peruskurssi, melontaohjaajakoulutus, iloiset syöjättäret, lasinpuhallus, fengshui, henkinen väkivalta työssä, tupakkaremontti, ytyä yrteistä.
Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä kansanopistojen lähes 2000 kurssista. Kansanopistoja on yhteensä lähemmäs sata, joten kehittäviä, kiinnostavia ja hassujakin kursseja löytyy ympäri Suomea.
Lyhytkurssit kestävät yleensä viikonlopun tai viikon. Pääsyvaatimuksia ei ole, vaan kurssit ovat avoinna kaikille halukkaille. Joskus harvemmin ikäraja saattaa olla 18 vuotta. Lyhytkursseja järjestetään pitkin vuotta, mutta erityisen suosittuja ne ovat juuri kesäaikaan, jolloin ihmisillä on aikaa tehdä jotakin täysin erilaista.
Kansanopisto on sisäoppilaitos, joten oppimisen ohella kansanopistossa nukutaan ja syödään. Se onkin virkistävä tapa viettää kesälomaa joko yksin, puolison tai vaikka koko perheen kanssa.
Lomailijan kannattaa pitää kansanopistot mielessä myös pelkässä yöpymistarkoituksessa. Monessa kansanopistossa voi yöpyä osallistumatta kursseille. Huoneita on yhdelle tai useammalle lomailijalle, aamupalalla tai ilman, ja niiden hinta on keskimääräistä hotellihuonetta edullisempi.
Kansanopistolehden viime vuonna tekemän summittaisen tiedustelun mukaan katon saa halvimmillaan pään päälle 11 eurolla ja kalleimmillaan huoneen hinta nelinkertaistuu. Usein pakettiin kuuluu vapaasti käytössä oleva keittiö.
Linjoilla pidempikestoista opiskelua
Lyhytkurssien lisäksi kansanopistoissa voi opiskella erilaisilla linjoilla. Linjat kestävät yleensä syksystä kevääseen, mutta tarjolla on myös 3–4 kuukauden pituisia linjoja.
Linjat ovat joko yleissivistäviä, ammattisivistäviä tai tutkintotavoitteisia. Yleissivistävillä linjoilla voi opiskella muun muassa kieliä, valokuvausta, musiikkia, teknisiä taitoja tai käsitöitä.
Ammattisivistävät linjat antavat pohjaa varsinaiselle ammattikoulutukselle ja edistävät jatko-opintoihin hakeutumista. Esimerkiksi sosiaalialan linjat ja matkailu- ja viestintälinjat tarjoavat tällaista koulutusta.
Tutkintotavoitteisilla linjoilla voi suorittaa joko peruskoulun, lukion tai ammatillisen perustutkinnon. Osa opistoista järjestää tutkinnon ammattikorkeakouluopetuksena, osa toisen asteen ammatillisena peruskoulutuksena. Tutkintolinjat kestävät yleensä 3–4 vuotta.
Kansanopistojen linjojen opiskelijoista suuri osa on yli 20-vuotiaita, jotka miettivät seuraavaa askeltaan ja tulevaa ammattiaan. Moni aloittaakin opinnot kansanopistossa ja jatkaa ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Joskus kansanopistossa suoritettuja opintoja saa hyödynnettyä tulevassa opinahjossa.
Lyhytkursseille osallistujien keski-ikä on sen sijaan korkeampi.
Sosiaalistava opisto
Miksi sitten juuri kansanopistoon? "Se on sympaattinen ja inhimillinen oppimismuoto, ei niin virallinen ja kankea kuin suuremmat oppilaitokset", sanoo Kansanopistoyhdistyksen tiedottaja Larry Kärkkäinen.
Kansanopistot voivat itse suunnitella opetussisältönsä ja kasvatustavoitteensa. Siten opetus voi poiketa perinteisestä lukujärjestyksestä ja luokkahuoneopetuksesta. Vuoden sisään voi mahtua vaikkapa harjoittelujaksoja, opintokäyntejä ja matkoja. Yhteiset tapahtumat, lehdet ja teatteriesitykset yhdistävät opiskelijoilta ja opettajia.
Opiskelijat voivat myös usein käyttää kansanopiston muitakin palveluja, kuten atk-luokkaa, savipajaa ja liikuntapalveluja.
"Kansanopisto on sosiaalistava oppilaitos", kiteyttää Larry Kärkkäinen. Hän on itse valmistunut kansanopistosta kulttuurisihteeriksi.
Vaikka kansanopisto on sisäoppilaitos, voi opiskelija asua myös omassa kodissa. Tällöin kustannukset laskevat. Opistojen hintahaitari on laaja, eikä lukuvuodelle voi sanoa tarkkaa hintaa. Yksi opisto velottaa viikosta täysihoidolla 69 euroa, toisessa opetus maksaa 50 euroa, ruokailu 33 euroa ja asuminen 30 euroa viikossa.
Haasteita aikuiskoulutukselle
Kansanopistojen suuri haaste tällä hetkellä on maahanmuuttajien integroiminen yhteiskuntaan. Kaksi vuotta sitten perustetun parlamentaarisen aikuiskoulutusryhmän mietintö asettaa aikuiskoulutukselle muitakin haasteita.
Yksi keskeinen haaste on viisivuotinen aikuisten koulutustason nosto-ohjelma. Vailla toisen asteen ammatillista tutkintoa oleville 30–54-vuotiaille tarjotaan mahdollisuutta suorittaa tutkinto. Osa nosto-ohjelmaa on myös tietojen ja taitojen päivittäminen niin, että ne vastaavat yhteiskunnan ja työelämän muutoksia ja motivaatio työskentelyyn säilyy.
Syksyisin järjestettävällä aikuisopiskelijan viikolla keskitytään muun muassa näihin kysymyksiin.
Mikäli mielii vielä kesällä opiskelemaan, kannattaa ottaa suoraan yhteyttä kansanopistoon, ja tiedustella, onko haluamallaan kurssilla tilaa. Joillekin syyskuussa alkaville linjoille haetaan kevään yhteishaussa, toisille haetaan kesällä, mutta alkusyksystäkin kannattaa tiedustella vapaita paikkoja.