Artikkelit

Sosiokulttuurista työtä Seinäjoella

Heli Pikkarainen intialaisten lasten ympäröimänä Sosiokulttuurisessa työssä yhdistyvät luovat menetelmät ja tapahtumien tuottaminen.

Kiinnostaisiko kulttuuri, tapahtumien järjestely ja ihmisten kanssa työskentely? Jos vastaus on kyllä, voisi sopiva ammatti löytyä kulttuurintuottamisen parista.

Kulttuurintuottamista voi opiskella monessa ammattikorkeakoulussa, mutta Seinäjoen ammattikorkeakoulussa on yksi erikoinen piirre: Siellä voi ainoana paikkana Suomessa valita suuntautumisvaihtoehdoksi sosiokulttuurisen työn.

Sosiokulttuurinen työ on Suomessa uutta. Siinä yhdistyvät luovat menetelmät kulttuuritapahtumien ja sisältöjen tuottamiseen.

"Samantapaista koulutusta järjestetään ainakin myös Mikkelin sekä Kemi-Tornion ammattikorkeakouluissa, ja yksittäisiä sosiokulttuurin innostavia kursseja on muissakin ammattikorkeakouluissa. Meillä sosiokulttuurisen työhön yhdistyy kuitenkin myös kulttuurintuottaminen, eikä vastaavaa ole muualla", sanoo koulutusohjelmavastaava Jussi Kareinen Seinäjoen ammattikorkeakoulusta.

Alavalinta pienellä riskillä

Heli Pikkarainen, 23, on aloittamassa neljättä eli viimeistä vuottaan Seinäjoen ammattikorkeakoulun kulttuurintuotannon koulutusohjelmassa, sosiokulttuurisen työn suuntautumisvaihtoehdossa.

Heli ei hakiessaan tiennyt, mitä sosiokulttuurinen työ oikeastaan tarkoittaa. Häntä kuitenkin kiinnosti kulttuuri ja ihmisten kanssa työskentely, ja pienoisella riskillä Heli haki ohjelmaan.

Nyt Heli on äärimmäisen tyytyväinen valintaansa. Opinnot ovat osoittautuneet kiinnostaviksi ja käytännönläheisiksi.

Sosiokulttuurisessa työssä on tavoitteena ihmisen toimintakyvyn kehittäminen luovan toiminnan, kuten musiikin, draaman ja kuvallisen ilmaisun avulla, kuvataan koulutusohjelman Internetsivuilla.

Lisäksi opiskellaan kulttuuripalvelujen tuottamista eli mm. projektinhallintaa, johtamista, markkinointia ja tapahtumatuottamista. Painopiste on konkreettisissa käytännön projekteissa ja opeteltavat menetelmät ovat samoja, joita käytetään varsinaisessa työssäkin.

Draaman tunneilla esimerkiksi improvisoidaan tai harjoitellaan forumteatteria tai tarinateatteria.

"Forumteatterin avulla voidaan tarkastella esim. yhteisön ongelmia. Yhteisön jäsenet ovat yleisöä, ja he voivat kommentoida tilannetta tavallaan ulkopuolisina. Tarinateatterissa puolestaan näytellään yksilön tarina. Oman elämän näkeminen lavalla voi auttaa näkemään tilanteen objektiivisesti ja huomaamaan kokonaan uusia mahdollisuuksia ja ratkaisuja."

Ilmapiiri koulussa on rento. "Ihmiset ovat persoonallisia ja samanhenkisiä. Nuorimmat ovat tulleet suoraan lukiosta ja vanhimmat ovat alle 40-kymppisiä", Heli kuvaa.

Festivaalien järjestämistä ja yhteisöjen kehittämistä

Kulttuurintuottajan työtehtäviä voisivat olla esimerkiksi festivaalien ja tapahtumien suunnittelu ja järjestäminen, sekä nuoriso- tai vapaa-ajan toiminnan ohjaaminen.

Myös yhteisöjen kehittäminen luovien menetelmien avulla on keskeinen työnsarka. Esimerkiksi työporukan henkeä parantamaan voisi pyytää sosiokulttuurisen työn ammattilaisen.

Työsarka voi olla isompikin, kuten pari vuotta sitten Tampereen Hervannassa tehty lähiöprojekti. Siinä houkuteltiin asukkaita kehittämään lähiötä viihtyisämmäksi omasta näkökulmastaan. Baareihin, kirjastoihin ja muihin ihmisten oleilupaikkoihin järjestettiin ohjelmaa, joka innosti ihmisiä välittämään enemmän elinympäristöstään, Heli kertoo.

"Sosiokulttuurisen työn ammattilainen työskentelee yhteisöjen kanssa, auttaa niitä esim. ratkaisemaan sisäisiä ongelmia tai kehittymään ryhmänä käyttäen hyväksi luovia menetelmiä, kuten draamaa. Ideana on auttaa ihmisiä auttamaan itseään, minä en anna kenellekään valmiita ratkaisuja", Heli tiivistää.

"Yleinen kiinnostus elämään hyödyksi"

"Sosiokulttuurisen työn suuntautumisvaihtoehtoon hakee vuosittain noin 120–150 hakijaa, joista 60 kutsutaan haastatteluun ja 15 pääsee aloittamaan opinnot", kertoo Jussi Kareinen. Haku on kerran vuodessa, aina syksyn yhteishaussa.

Tärkeintä on motivaatio alalle, Kareinen sanoo. "On hyvä, jos on tehnyt ryhmien kanssa töitä. Myös persoonallisuus on hyvin tärkeä. Ei tarvitse olla ulospäin suuntautunut, mutta hyvällä tavalla sosiaalinen, yhteistyötaitoinen ja kuuntelutaitoinen. Yleinen kiinnostus elämään on hyvä lähtökohta alalle."

Heli oli harrastanut ennen kouluun hakemistaan näyttelemistä ja partiota, ja hän uskoo niistä olleen hyötyä sisäänpääsyssä. Nyt mieluisat harrastukset, näytteleminen ja ryhmien ohjaaminen, yhdistyvät opiskelussa.

Intiasta lisäoppia ja ideoita

Maahanmuuttajatyössä sosiokulttuurisella työllä on paljon annettavaa, näkee Kareinen. Ammattilaiset voivat toimia välittäjinä eri kulttuurien välillä, maahanmuuttajien integroitumisessa yhteiskuntaan ja auttaa hälventämään pelkoja ja ennakkoluuloja.

"Esimerkiksi forumteatterin avulla voidaan pohtia, ollaanko tässä loppujen lopuksi erilaisia ihmisiä keskenään."

Heli on kiinnostunut juuri maahanmuuttajatyöstä. Lisäoppia hän kävi hakemassa Intiasta, jossa hän oli viime kevään työharjoittelussa katulapsia auttavassa järjestössä. Heli halusi itse kokea, millaista on elää ulkomaalaisena täysin vieraassa yhteiskunnassa. Samalla hän halusi kokeilla sosiokulttuurisen työn menetelmiä lasten kanssa.

Tulevaisuuden haaveissa on jatko-opiskelu, jonka kautta voi keskittyä jonkin erityisalan, kuten juuri monikulttuurisen työn asiantuntijaksi. Heliä kiinnostaa kehitysmaatutkimuksen ja kulttuuripolitiikan opinnot yliopistossa.

"Tulevaisuudessa olisi kiva olla vaikkapa kunnan kulttuurisihteeri tai jonkin kehitysyhteistyöjärjestön tehtävissä", hän mietiskelee.

Viivi Handolin 11.8.2004

Lisätietoa aiheesta Opintoluotsissa