Opintojen keskeyttämiset johtuvat usein vääristä koulutusvalinnoista. Onnistuneiden valintojen teko olisi helpompaa, jos peruskoulun oppilaat voisivat tutustua ammatilliseen koulutukseen nykyistä paremmin.
Peruskoulussa käytännöllisissä aineissa menestyville oppilaille ammatillisen koulutuksen valinta peruskoulun jälkeen on luonnollinen vaihtoehto. Tähän asti peruskoulun oppilailla on kuitenkin ollut sangen vähäinen mahdollisuus tutustua ammatilliseen koulutukseen peruskoulun aikana. Puutteellisilla etukäteistiedoilla tehty koulutusalan valinta päättyy liian usein opiskelujen keskeytymiseen.
Suuri osa epäonnistuneista koulutusvalinnoista voitaisiin todennäköisesti ehkäistä, mikäli peruskoulun oppilaille luotaisiin riittävät mahdollisuudet tutustua ammatilliseen koulutukseen ennen koulutusalan valintaa. Perusopetuksen ja ammatillisten koulutuksen opetussisältöjen soveltuva yhdistäminen peruskoulun aikana tutustuttaa oppilaita ammatilliseen koulutukseen ja helpottaa kouluasteelta toiselle siirtymistä. Perusopetuksen osia voidaan toteuttaa ammatillisissa oppilaitoksissa esimerkiksi valinnaisina kursseina tai TET-jaksojen yhteydessä, jotka lisäävät yhteishakuun valmistautuvien oppilaiden ammatillisen koulutuksen tuntemusta. Erityisesti teknisten ja tekstiilitöiden, kotitalous- ja ATK-opettajien ammatillisen koulutuksen tuntemus ja yhteistyö ammatillisten oppilaitosten opettajien kanssa lisää heidän mahdollisuuksiaan välittää tietoa ja kokemuksia ammatillisesta koulutuksesta.
Opintojen aloittaminen kriittistä aikaa
Ammatillisten oppilaitosten ESR-rahoitteisten innopajaprojektien kokemusten perusteella näyttää siltä, että ammatillisen koulutuksen alku ja opiskelujen ensimmäiset viikot ovat opiskelijan oppilaitokseen kiinnittymisen kannalta kriittistä aikaa. Opettajien ja ohjaajien tehtävänä on tällöin tukea nuorten opiskeluun suuntaamista ja motivoitumista. Opintojen alkuvaiheessa on syytä kartoittaa mahdolliset opiskeluun liittyvät vaikeudet ja henkilökohtaisen opinto-ohjelman sisältö. Opiskelijan pitää saada tietoja myös saatavilla olevista opiskelun tukimuodoista.
Erittäin tärkeänä voidaan pitää ensimmäisten opiskeluviikkojen aikana tehtävää luokanvalvojan haastattelua uusille opiskelijoille. Haastattelussa kartoitetaan opiskelijoiden elämäntilanne käymällä läpi heidän taustatietonsa ja opiskeluodotuksensa. Opiskelijat saavat tietoja opetussuunnitelmasta ja opettaja tutustuu opiskelijoihinsa. Keskinäisen luottamuksen ilmapiirin synnyttäminen on tällöin olennaista.
Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tunnistamiseksi uusilla opiskelijoilla on teetetty henkilökohtaisten haastattelujen lisäksi tasokokeita äidinkielessä ja matematiikassa. Tasokokeitten avulla on ollut tarkoitus kartoittaa oppimisvaikeuksia omaavat opiskelijat ja tarjota heille henkilökohtaisesti suunniteltuja opiskelun tukimuotoja. Opiskelijalla, jolla on lukivaikeuksia, tarjotaan mahdollisuus luki-opetukseen ja yksilölliseen opiskelua tukevaan opetukseen.
Henkilökohtainen opetussuunnitelma auttaa
Opiskelijalle laaditaan tarvittaessa henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelmassa määritellään opiskelijan tavoitteet opiskelussa, mahdolliset mukautetut opintokokonaisuudet ja niiden arviointi, tarvittavat tukitoimet ja suunnitelman tarkistamisajankohdat. Opiskelijan sitouttamisen kannalta on tärkeää, että hän osallistuu itse henkilökohtaisen oppimissuunnitelman laadintaan. Suunnitelman laatimiseen osallistuvat opiskelijan ja luokanvalvojan lisäksi huoltaja ja aineopettajat sekä tarvittaessa myös opinto-ohjaaja.
Projektioppilaitoksissa opetus on useimmiten mahdollista järjestää erityisopetuksena pienryhmässä, henkilökohtaisena lisäopetuksena, samanaikaisopetuksena tai työvaltaisena opetuksena sekä hankkia opiskelijalle tarvittavaa apuvälineistöä. Opetussuunnitelman tavoitteita myös mukautetaan tarvittaessa. Opiskelujen aikana luokanvalvojan tehtävänä on seurata opiskelijan opintojen etenemistä. Opinto-ohjaaja, erityisopetuksen koordinaattori, erityisopettaja ja kuraattori osallistuvat erityisopiskelijan opintojen seurantaan luokanvalvojan apuna. Lukuvuoden aikana muutoksia seurataan ja tarvittaessa HOJKS:aa tarkennetaan.
Poissaolot ennakoivat opintojen keskeyttämistä
Poissaolot ennakoivat yleensä opintojen keskeyttämistä. Tämän takia ammatillisen oppilaitoksen tulee seurata opiskeluihin osallistumista erittäin tarkasti; poissaolojen todelliset syyt on selvitettävä. Usein poissaolojen taustalla on useita eri syitä, joiden selvittäminen tietää oppilaitokselle runsaasti työtä. Usein työ kuitenkin kannattaa. Opiskelut eivät keskeydy. Tavallisesti opettajan apuna ongelmatilanteissa toimii koulun oppilashuolto, eli opinto-ohjaaja, erityisopettaja, terveydenhoitaja sekä kuraattori. Mikäli oppilaitoksella on asuntola, niin asuntolanhoitajan tai oppilaitoksen vapaa-ajanohjaajan rooli nuorten tukemisessa on olennainen. Tarvittaessa käytetään terveyskeskuksen, perheneuvolan, sosiaalitoimiston, työvoimatoimiston ja muiden ulkopuolisten tahojen palveluja. Vanhempien kanssa tehtävällä yhteistyöllä on suuri merkitys. Alaikäisten opiskelijoiden huoltajien kanssa tehtävä työ on välttämätöntä erityisesti silloin, kun opiskelu ei suju suunnitelmien mukaan.
Oppilaitoksen ja työvoimatoimiston yhteistyötä tarvitaan niiden nuorten kohdalla, jotka eivät tule koulutukseen, joiden koulunkäynti uhkaa keskeytyä tai jotka keskeyttävät opinnot ilman toimivaa jatkosuunnitelmaa. Yhteistyön avulla pyritään siihen, että nämä nuoret eivät jäisi henkilökohtaisten ohjauspalvelujen ulkopuolelle. Useat oppilaitokset ovat kehittäneet yhteistyötä työvoimatoimistojen kanssa nuoren ohjauspalvelujen jatkumisen turvaamiseksi. Nuorelle on selvitettävä myös erilaiset tarjolla olevat opiskelumahdollisuudet, mikäli hän haluaa mahdollisen keskeyttämisen jälkeen palata opiskelemaan. Ammattiopintoja voi jatkaa myöhemminkin: oppilaitoksessa tai oppisopimuskoulutuksessa. Ammattipajojen tai nuorisopajojen kautta voi puolestaan hakea suuntaa omalle tulevaisuudelleen.
Tavoitteena toimivat ohjauspalvelut
Ammatillisen koulutuksen ohjauspalveluiden kannalta on visioitavissa kaksi päälinjaa: Toinen tarkoittaa oppilaitosten sisäisen ohjauksen toimivuutta. Ammatillisten oppilaitosten ylläpitäjien tulee arvioida oppilaitostensa ohjauksen tila ja tehdä johtopäätökset. Opiskelijoiden ohjaamiseen ja tukipalveluihin tarvitaan riittävästi henkilökuntaa. Yksin opettajavoimin ei enää selvitä.
Toinen päälinja merkitsee laaja-alaisen ohjausyhteistyön ja opiskelijahuoltotyön toteutusta. Monilla paikkakunnilla eri hallintosektoreiden ylimenevä yhteistyö toimii - nuoria ei jätetä heitteille. Näyttää kuitenkin siltä, että yli 30 000 asukkaan paikkakunnilla tulisi olla - oppilaitosten ja työvoimatoimistojen toteuttaman ohjauksen lisäksi - nuorten ohjauksesta vastaavat ohjauspisteet. Ohjauspisteiden tulisi olla avoinna erityisesti iltaisin ja viikonloppuisin. Muutamia hyviä esimerkkejä on jo olemassa. Osittain Euroopan sosiaalirahaston tuella kehitettävien projektien kautta on saatu kokemuksia, jotka toivottavasti jatkossa leviävät valtakunnallisiksi käytännöiksi. Ohjauspiste voi toimia esimerkiksi kirjastossa tai nuorisotilassa. Tärkeintä on sen toiminnan joustavuus, henkilökohtaisen ohjauksen saamismahdollisuus sekä paikan keskeinen sijainti.
Nuorten tulee olla hyvässä ohjauksessa ammatillisen koulutuksen aikana – mutta myös sen päättyessä. Oppilaitosten hyvät työelämäyhteydet sekä opiskelijoiden riittävä ohjaus- ja seuranta varmistavat heidän sijoittumisen joko työhön tai jatko-opintoihin. Ammatillisen koulutuksen vaikuttavuus onkin suurelta osin kiinni siitä, millaisia ohjauspalveluja se kykenee tarjoamaan. Ohjauspalveluiden toimivuus on kehittyvän ammatillisen oppilaitoksen tunnusmerkki.
Kirjoittaja toimii opetusneuvoksena Opetushallituksen ammatillisen koulutuksen linjalla. Hänen työnsä keskeisiä vastuualueita ovat ammatillisen koulutuksen keskeyttämisen ehkäisemiseen liittyvien ESR-projektien koordinointi sekä opinto-ohjauksen kehittäminen.