Estenomit sijoittuvat kauneudenhoitoalan kentän jokaiseen nurkkaan.
Kaikki tietävät, mitä kosmetologi tekee työkseen, mutta mitä kummaa tekee estenomi? Opintoluotsi selvitti, mistä kauneudenhoitoalan uudessa tutkintonimikkeessä on kyse.
”Niinhän se on, että termit menevät asiaan perehtymättömillä helposti sekaisin”, vahvistaa Nina Lahtinen, joka toimii koulutusohjelmavastaavana Helsingin ammattikorkeakoulun, Stadian, kauneudenhoitoalan koulutusohjelmassa.
Kysymys on siis kauneudenhoitoalan ammattikorkeakoulututkinnosta. Vaikka ”estenomi AMK” muuttui viralliseksi tutkintonimikkeeksi vasta kaksi vuotta sitten, koulutusohjelma alkoi jo vuonna 1998. Tätä nykyä myös ohjelmasta aiemmin valmistuneet saavat kuitenkin käyttää nimikettä.
Estenomiksi voi opiskella Helsingin lisäksi Turussa, sekä ruotsin kielellä Vaasassa.
Kuka estenomiksi sitten voi opiskella? Koulutus sopii niin toisen asteen kosmetologin tai parturi-kampaajan tutkinnon hankkineelle kuin lukion suorittaneellekin. Yo-pohjalta ponnistava ei kuitenkaan valmistu linjalta varsinaiseksi kosmetologiksi tai kampaajaksi, siltä hän ei ehdi opinnoissaan kartuttaa tarpeeksi käytännön tietoutta.
Estenomin koulutus kehittyy jatkuvasti. Alan perusopintoihin kuuluu iho- ja hiustietoutta. Lisäksi opiskelijat perehtyvät kauneudenhoitoalan liiketoimintaan sekä kosmetiikan tuotetietouteen.
Liiketoiminnan opinnot sisältävät muun muassa markkinointia, kustannus- ja kannattavuuslaskentaa sekä ostotoimintaan ja logistiikkaan tutustumista. Kosmetiikan tuotetietoden opinnot alkavat kemian opinnoilla, joiden myötä opiskelijat pääsevät paneutumaan kosmetiikassa käytettäviin raaka-aineisiin ja kurkistamaan laboratoriotyöskentelyyn.
Kuulostaapa kinkkiseltä! Kattava koulutus tarjoaa estenomeille kuitenkin runsaasti työmahdollisuuksia. Estenomit sijoittuvat kauneudenhoitoalan kentän jokaiseen nurkkaan.
”Monet päätyvät myynti- ja markkinointihommiin tai kosmetiikan maahantuontifirmoihin”, Nina Lahtinen kertoo. ”Jotkut perustavat oman yrityksen, kuten parturi-kampaamon tai vaikkapa kauneushoitolan. Joku on päätynyt kauneustoimittajaksi. Lisäksi estenomi voi työskennellä vaikkapa kosmetiikan maahantuojan tuotekouluttajana.”
Ei mikään hömppäala
Nina Lahtisen mukaan kauneudenhoitoalan ammattilainen törmää usein ikäviin ennakkoluuloihin. Ala on aliarvostettu, ja koulutuksen sisältö monelle epäselvä.
”Estenomiopiskelijat törmäävät usein reaktioon ’ai, susta tulee siis meikkaaja’. Meikkaajan ja maskeeraajan ammatti on kuitenkin ihan toinen juttu. Alaamme pidetään välillä hömppäalana, vaikka estenomit työllistyvät hyvin.”
Kuten arvata saattaa, kyseessä on naisvaltainen ala. Stadiassa on parhaillaan kirjoilla vain yksi kauneudenhoitoalan miesopiskelija. Ei niin, etteikö estenomin koulutus sopisi miehillekin.
”Estenomin työt sopivat ulospäin suuntautuneille henkilöille”, Nina Lahtinen kuvailee. ”Lisäksi menestyvältä estenomilta vaaditaan tiimityötaitoja, sillä ura voi löytyä vaikkapa kampaamon esimiehenä tai markkinointitiimistä. Kielitaito on myös plussaa, sillä ala on hyvin kansainvälinen. Suomi on kauneusbisneksessä aika pieni maa muiden joukossa.”
Estenomin opintoihin kuuluu myös työharjoittelujaksoja.
”Arvioisin, että juuri nämä projektiopinnot ovat koko koulutuksen suola”, Nina Lahtinen tuumaa. ”Työharjoittelu suoritetaan opintojen loppuvaiheessa, jolloin opiskelijalla on jo paljon tietoa ja taitoja. Se on hyvin palkitseva jakso.”
Toiminnallisia opinnäytteitä
Lahtisella itsellään on kauneudenhoitoalalta vahva käytännön tausta. Hän suuntasi lukion jälkeen ammatilliseen oppilaitokseen ja hankki parturi-kampaajan tutkinnon, ja jatkoi opintojaan kouluttautumalla opistoasteella erikoisparturi-kampaajaksi. Lisäksi Lahtinen on toiminut ammatinopettajana toisella asteella ja valmistunut kasvatustieteiden maisteriksi.
Tätä nykyä hän opettaa koulutusohjelmavastaavana muun muassa hiusalan perusopintoja sekä ohjaa esimerkiksi opinnäytetöitä.
Estenomiksi opiskelevan opinnäytetyön aiheena saattaa olla vaikkapa miesten ostokäyttäytyminen kosmetiikan suhteen tai tuotelanseerauksen kartoitus. Joku saattaa intoutua tutkimaan ihon kosteutta analysoivaa mittaria tai osallistua muotinäytöksen suunnitteluun.
”Opinnäytetyöt ovat usein toiminnallisia”, Nina Lahtinen kertoo. ”Se sopii ammattikorkeakouluopiskelun henkeen.”
Jenkeistä jäljessä
Lopuksi juttelemme siitä, miten suomalaiset kauneudenhoitoalaan uuden vuosituhannen alussa suhtautuvat. Vanhemmat miehet eivät tunnu kosmetiikasta perustavan, kun taas nuorempi miessukupolvi uskaltaa jo läträtä kylpyhuoneessa putelien kanssa. Naiset panostavat ulkonäköön iästä huolimatta.
”Kauneudenhoitoalan palveluiden käyttäminen on Suomessa silti melko vähäistä”, Nina Lahtinen arvioi. ”Toista on esimerkiksi Yhdysvalloissa, joka on ikään kuin alan kultamaa. Siellä ihmetellään, jos nainen itse lakkaa kyntensä. Täällä taas moni ei koskaan ole käynyt manikyyrissä.”
Kauneudenhoitoalan palvelut kannattaa pitää mielessä jouluostoksilla hikoillessakin. Jos huulipunasävyn valitseminen toiselle tuntuu työläältä, on lahjakortti taatusti mieluinen täyte pukinkonttiin.
”Lahjakortti kasvohoitoon sopii myös miehelle”, Nina Lahtinen muistuttaa. ”Se piristää taatusti, sukupuolesta riippumatta.”