Selkä jumissa? Särkyä hartioissa? Pää kipeänä? Yhä useamman työskennellessä tietokoneruudun äärellä ylävartalon jännitystilat lisääntyvät. Onneksi hieroja osaa hommansa.
Suomalaiset harppovat syyspimeillä hartiat korvissa. Kun päivä kökötetään työssä ja iltakin sohvalla samassa asennossa, muodostuu niska-hartiaseudulle ilkeää jomotusta. Kun niskat ja hartiat jumiutuvat, ei veri pääse kunnolla kulkemaan aivoihin. Siitä taas seuraa päänsärky. Noidankehä on valmis.
Pelastus löytyy hierojan pakeilta. Alan ammattilainen tuntee ihmisruumiin visaisimmat hermosumput ja saa veren virtaamaan taas vapaasti.
Hierojan ammatin voi hankkia esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan ammatillisista oppilaitoksista tai näyttötutkinnolla.
Koulutetun hierojan nimike on nimikesuojattu.
Klassisin keinoin kohti rentoa kehoa
Eve Vataja opiskeli klassiseksi hierojaksi muutama vuosi sitten. Myyjänä työskentelevä Vataja muistelee olleensa kiinnostunut hierojan ammatista jo kauan. Ihmisen anatomia kiehtoi. Ajatus sivutyön hankkimisestakin tuntui hauskalta.
Tilaisuus haaveen toteuttamiseen tarjoutui lähellä sijaitsevan Kiipulan aikuiskoulutuskeskuksen järjestäessä vuoden mittaisen koulutuksen alalle.
Hierojakoulutuksen ajan Vataja teki iltatöitä. Opintoihin kuului anatomiaa, lihasoppia, käytännön harjoittelua sekä ATK- ja yritystaloustietoa.
Vataja kertoo monien epäilevän hieronnan olevan kivuliasta. "Sattuuko se" -kysymys on hierojalle tuttu. Mitä ammattilainen moiseen vastaa? "Sanon, että tottakai se tuntuu, jos niskat ovat aivan jumissa", Vataja sanoo. "Tarkoitus ei kuitenkaan ole, että hieronta olisi tuskallista. Tahallani en ketään satuta."
Klassinen hieronta korvaa venyttelyä. Kun lihakset ovat oikein kireänä, on tukoksia hankala saada enää avatuksi omin avuin ja kotikonstein.
Suomalaisten erityiseksi ongelmakohdaksi Eve Vataja nimeää niska-hartiaseudun. Se on tyypillinen vaiva niin näyttöpäätteen ääressä kykkiville kuin vaikkapa kassalla työskentelevillekin.
Kuinka usein hierojalla pitäisi sitten käydä, jottei kroppa pääsisi lukkiutumaan? "Jos lihakset ovat kovin jumissa, pitäisi aluksi käydä noin kuukauden verran useammin", Vataja neuvoo. "Vaikka tahti harvenisi sen jälkeen, on tärkeää muistaa käyntien säännöllisyys."
Entä miltä hierojasta tuntuu pitkän työpäivän jälkeen? Eivätkö kourat ole kipeät muiden hellimisestä? "Eivät ole", Eve Vataja vakuuttaa. "Hieroja osaa käyttää nimittäin työskennellessään koko kehoaan."
Muutenkin hieronta on Vatajan mielestä rentoa puuhaa. "Mukavinta työssä ovat asiakkaat. On kivaa puhua puuta heinää hierottavan kanssa!"
Kipupisteitä etsimässä
Hasan Al-Mani puolestaan on helsinkiläinen hieroja, jonka erityisala on shiatsu. Palestiinasta Suomeen 1980-luvun lopulla muuttanut Al-Mani on opiskellut shiatsuhierojaksi Suomen Shiatsukoulussa.
Neljän viikon diplomikurssin jälkeen Hasan Al-Mani ihastui shiatsuun ikihyviksi. Niinpä opinnot jatkuivat kahden vuoden lisäkoulutuksella. Nyt Al-Mani tähtää shiatsuopettajaksi. Lisäksi hän työskentelee Helsingin yliopiston liikuntapalveluissa helpottaen opiskelijoiden lihaskiristyksiä ja muita vaivoja.
Al-Mani tuntee shiatsun historian perinpohjin. Hoitomuodon juuret johtavat 2500 vuoden taakse kiinalaisten akupunktion syntyyn.
Shiatsulla ja akupunktiolla onkin paljon yhteistä. Molemmat korostavat kehon tiettyjen painalluspisteiden merkitystä.
Siinä missä akupunktiossa käytetään neuloja, shiatsuhoitaja käyttää kuitenkin pisteiden hieromiseen sormiaan, kyynärpäitään, nyrkkejään sekä jopa polviaan ja jalkojaankin.
Shiatsuterapeuttien koulutuksessa tutustutaan myös joogaan, hengellisyyteen, venytyksiin, kasvisruokaan sekä yrttilääkitykseen. Al-Mani kiinnostui opiskellessaan erityisesti yrttien lääketieteellisestä käytöstä.
"Kun muutin Suomeen, olin ihmeissäni, kun kaikissa suomalaisissa kodeissa oli lääkekaappi", Hasan Al-Mani muistelee hymyillen. "Minusta se oli kummallista. Meillä Lähi-Idässä apteekkiin on usein pitkä matka. Lääkkeitä käytetään vain todella vakaviin sairauksiin, eikä jatkuvasti. Vaivoihin voidaan nauttia teen tapaan vaikkapa salviaa tai kamomillaa."
Suomalaiset taas nappaavat pienempäänkin pään jomotukseen helposti särkylääkkeen. Al-Mani suosittelee kokeilemaan särkyihin toisinaan luonnollisempia helpotuksia.
Shiatsuhoidossa asiakas ei muuten löhöä hierontapöydällä ilman paitaa. Sen sijaan maataan ohuella alustalla maassa. Vaatteetkin pysyvät yllä. "Suomalaiset eivät ole tottuneet siihen hierontakäynneillä", Al-Mani nauraa. "Siitä on aiheutunut minulle monia vaivaantuneita tilanteita. En oikein kehtaa pyytää asiakasta pukeutumaan uudelleen, kun hän on ehtinyt jo riisuutua."
Shiatsuhieronnan kerrotaan vaikuttaneen myönteisesti esimerkiksi migreenikohtauksien helpottumiseen ja katoamiseen. Lisäksi hoitomuoto tepsii niska-hartiakipuihin sekä muihin jännitystiloihin. Onpa sillä terapeuttinen vaikutuskin: Al-Mani vakuuttaa shiatsun parantavan myös masennusta.
Kireiden tai apeiden asiakkaiden elämänlaadun parantaminen onkin Hasan Al-Manista työn paras puoli. "On hienoa, kun joku saapuu luokseni masentuneena, mutta kättelee hoidon jälkeen minua iloisena!"