Insinöörit tekevät paljon muutakin kuin hikoilevat jättiyritysten konttoreissa. Rakennustekniikan osaajalla ovat hallussa monenmoiset kiinteistöt.
Hämeenlinnalainen Kalle Tamminen on opiskellut rakennustekniikkaa Hämeen ammattikorkeakoulussa neljän vuoden ajan. 24-vuotias Tamminen olisi voinut valmistua jo keväällä, mutta venyttää valmistumista vielä puolisen vuotta.
Monia vaivaava lukion jälkeinen hämmennys tuli Kallelle tutuksi, kun oman alan valinta kesti hetken. Täysin selkeää visiota hänellä ei alusta pitäen ollut.
”Se oli kuitenkin selvää, että jotain halusin vielä opiskella. Ammattikorkeakoulu oli vahvin vaihtoehto. Lukiotodistuskin rajasi jatko-opiskeluvalintaa melko paljon.”
Rakennustekniikkaa nuorukainen päätyi siis opiskelemaan puolivahingossa.
”Armeijassa ollessa tajusin, että jos halusin syksyksi opiskelemaan, hakuaikaa oli enää viikko jäljellä. Suoraan sanoen piti vain keksiä jotakin. Rakennustekniikan valitsin, koska ajattelin, että alalla on hyvä työtilanne ja olin muutenkin siitä jonkin verran kiinnostunut.”
Tammisen arvio alan työllistymisnäkymistä on oikea. Rakennustekniikasta valmistuneet ovat työllistyneet erittäin hyvin sen seurauksena, että alan koulutusta supistettiin Suomessa merkittävästi viime vuosikymmenellä. Hyvän työllisyyden ennustetaan yhä jatkuvan.
Rakennustekniikan opiskelu on muutenkin osoittautunut mukavaksi valinnaksi, joka on vastannut Kallen mielikuvia. Mielenkiintoisinta Tammisen mukaan ovat alakohtaiset opinnot. Niitä voi hyödyntää suoraan työmaalla työharjoittelussa sekä kesätöissä. Työharjoittelu tuntuu muutenkin mielekkäältä, sillä tekemällä oppii Kallen mukaan kaikista eniten. Myös matematiikan kurssit ovat sujuneet hyvin.
Kapuloita rattaisiin ovat heitelleet hankalimmat harjoitustyöt.
”Olen sellainen peruslaiska tyyppi, joten isot harjoitustehtävät kuuluvat opintojen miinuksiin. Minulla on joitain isoja tehtäviä rästissä. Opinnoissa joutuu tekemään paljon hommia.”
Päättötyöstä korvaus
Rakennustekniikan opiskelijat suuntaavat valmistuttuaan usein suunnittelu- ja työnjohtotehtäviin. Myöhemmin voi erikoistua vaikkapa erilaisiin valvontatehtäviin. Hämeen ammattikorkeakoulussa Kalle Tamminen valitsi ensimmäisen opiskeluvuotensa aikana kolmen suuntautumisvaihtoehdon väliltä. Niitä olivat talorakennuksen suunnittelu, talorakennuksen tuotanto ja yhdyskuntatekniikka.
”Suuntautuminen vaikuttaa tulevaan ammattiin. Itse valitsin yhdyskuntatekniikan. Se painottuu suurelta osin maanrakennukseen. Sijoitun siis luultavasti sen alan suunnittelu- tai työnjohtohommiin.”
Yhdyskuntatekniikassa perehdytään muun muassa liikenneväylien, maa- ja vesirakenteiden, perustusten, vesihuoltoverkostojen sekä ympäristörakenteiden suunnitteluun, toteuttamiseen ja ylläpitoon.
Ennen työelämään siirtymistä Tammisen pitäisi kasata päättötyö. Hän pohtiikin parhaillaan, minkä aiheen työlleen valitsisi.
”Rakennustekniikan koulutusohjelmassa opinnäytetyö tehdään useimmiten jollekin firmalle, joka tarvitsee työtä omiin tarkoituksiinsa. Aihe tulee silloin työnantajan suunnalta. Silloin siitä saa todennäköisesti myös jonkinlaisen korvauksen.”
Työelämältä Kalle Tamminen odottaa vaihtelevia päiviä.
”Jos haluaa tehdä säännöllistä työpäivää kahdeksasta neljään, ei välttämättä kannata suunnata rakennusalalla, vaikka sellaisiakin tehtäviä varmasti löytää. Opinnot sopivat kuitenkin monenlaisille ihmisille, sillä alalla riittää paljon erityyppisiä tehtäviä ja työpaikkoja. Sopiva työ löytyy varmasti.”
Taloprojektien herraksi
Rakennustekniikan koulutusohjelmien suuntautumisvaihtoehdot ja niiden nimikkeet vaihtelevat ammattikorkeakouluittain. Joissakin oppilaitoksissa voi erikoistua vaikkapa kiinteistönpitotekniikkaan. Opintosuunta antaa valmiudet toimia kiinteistöjen ylläpito- ja isännöintitehtävissä.
Rakennustuotantoa opiskelevat osaavat opintojensa päätyttyä johtaa mittaviakin talonrakennusprojekteja. Kursseilla opetellaan aikataulujen ja kustannusten suunnittelua sekä sopimusten ja hankintojen hallintaa. Alan ammattilainen taitaa myös uudis- ja korjausrakentamisen.
Vaikka talojen rakentamiseen tarvitaan aina käsiä ja ihmisvoimaa, talonrakennustekniikassa perehdytään myös rakennesuunnitteluun uusimpien atk-ohjelmien avulla. Neuvokkaalla insinöörillä täytyy olla hallussa myös tuotantotekniikan ja talousasioiden alkeet.
Aikaa bileillekin
Ennen kuin tutkintopaperit saa kouraansa, opiskeltavaa siis riittää. Mitä kaikkea tunneilla konkreettisesti sitten päntätään? Jokainen istuu ainakin kaikille ammattikorkeakouluopiskelijoille yhteisillä kursseilla. Lisäksi luvassa on tekniikkaa ja liikennettä, kuten muillekin insinööreille. Sitten keskitytään tarkemmin rakennustekniikkaan ja syventävissä opinnoissa suuntaudutaan omalle erikoistumisalalle. Mukaan mahdutetaan myös vapaasti valittavia opintoja.
Ehtiikö ammattikorkeakoululainen viettää pänttäämisen lomassa myös opiskelijaelämää?
”Ihan tarpeeksi, ellei jopa liikaakin!” urheilua harrastava Kalle Tamminen vakuuttaa. ”Bileitä on paljon. Muutaman kerran vuodessa on oikein isojakin, joihin osallistuu todella paljon opiskelijoita. Kaikennäköinen muukin toiminta johtaa usein bileisiin. Tällaisia ovat esimerkiksi luokkien väliset pallopeliturnaukset.”