Me kaikki käytämme kirjaimia päivittäin. Emme silti tule ajatelleeksi, että joku on suunnitellut käyttämämme kirjaimet.
Tomi Haaparanta on yksi niistä harvoista ihmisistä, jotka suunnittelevat kirjasintyyppejä ammatikseen. Hänen kirjasintyyppejään myyvät sellaiset tunnetut yritykset kuten Agfa-Monotype, T-26 ja Psy-Ops.
Tapaan Tomin Helsingin Lasipalatsin kahvilassa. Hänellä on mukanaan teräksenharmaa kannettava tietokone, jolla hän tekee töitä.
"Lukion jälkeen opiskelin Taideteollisessa korkeakoulussa pari vuotta", Haaparanta kertoo. "Olin aluksi taidekasvatuksen osastolla opiskelemassa kuvaamataidon opettajaksi, mutta siirryin pian graafisen suunnittelun osastolle. Sitten lähdin opiskelemaan Irlantiin, Dublinin National College of Art and Designiin. Phil Baines veti siellä joskus vuonna 1990 viikon mittaisen typografia-kurssin, joka avasi silmäni."
Haaparanta alkoi heti kurssin jälkeen suunnitella omia kirjasintyyppejään. Hän halusi alan ammattilaiseksi ja sellainen hänestä lopulta myös tuli.
"Linotypen ITD 1-kilpailu oli minulle läpimurto. Sain sieltä kunniamaininnan. Sen jälkeen tarjosin kirjasintyyppejäni T-26:n Carlos Seguralle. Hän piti töistäni ja siitä se lähti. Sitten lähetin töitäni myös muualle."
Varsinaista muodollista kirjasinsuunnittelijan koulutusta Haaparannalla ei ole. Hän kertoo olevansa pitkälti itseoppinut. Opintomatkat ja erilaiset kokeilut yritysten ja erehdysten kautta ovat olleet hänen tiensä ammattiin. Toisaalta hän on saanut paljon oppia AtypI:n eli Association Typographique Internationalen seminaareilla ja työpajoissa.
"Kirjasintyyppien suunnittelijan on oltava samalla kertaa sekä luova että järjestelmällinen. Mielikuvitus ja kurinalaisuus ovat yhtä tärkeitä. Kirjaimia voidaan muunnella paljonkin, mutta perusmuodot eivät voi muuttua. Kirjainten täytyy kuitenkin olla käyttökelpoisia, niiden täytyy säilyä luettavina."
Tietokone työkaluna
Haaparanta tekee lähes kaiken suunnittelutyön tietokoneella. Hän työskentelee Letterrorin Robofog-ohjelmalla, joka perustuu suosittuun Fontographer-ohjelmaan.
"En luonnostele paperille juuri ollenkaan. Piirtäminen ja piirrosten skannaaminen ei toimi minulla. Paperille tehdyt luonnokset pitää kuitenkin aina piirtää uudestaan koneella, joten jätän mieluummin yhden työvaiheen pois ja työskentelen koneella alusta lähtien. Voin kyllä joskus piirtää jonkun kirjainmuodon paperille ja ottaa sitten sen koko kirjaimiston lähtökohdaksi", Haaparanta kertoo.
Tietokoneiden tulo on merkinnyt vallankumousta kirjasintyyppien suunnittelussa, mutta teknologian kehitys on aiemminkin vaikuttanut voimakkaasti typografiaan. Yhtä suuri murros koettiin 1800-luvulla, kun painotekniikassa tapahtui monia muutoksia. Tuo aikakausi kiinnostaa myös Haaparantaa, joka on tutkinut metallikirjaketekniikan ja erityisesti kirjasinten kaivertamisen menetelmiä.
Brandia, kiitos
Haaparanta työskenteli vuosina 1999–2000 päätoimisena tekstityyppien suunnittelijana. Hän oli puolisen vuotta töissä myös Lontoossa.
Elanto ei kuitenkaan tule pelkästään kirjaimista. Tällä hetkellä Haaparanta on töissä Taivasdesign Oy:ssä graafisena suunnittelijana. Brandisuunnittelu vie suurimman osan hänen ajastaan. Vaativin viime aikojen työ on ollut Elisan ilmeen kehittäminen.
Kirjasinsuunnittelijan tausta on vaikuttanut vahvasti Haaparannan nykyiseen työhön. Hän kokee hallitsevansa suunnitteluprosessin entistä paremmin.
"Olen tietysti sikäli ainutlaatuisessa asemassa, että pystyn suunnittelemaan uusia kirjasintyyppejä. Kirjaimethan ovat kaiken graafisen suunnittelun perusta. Voin siinä mielessä saada juuri haluamani lopputuloksen, eikä minun tarvitse tehdä kompromisseja", Haaparanta toteaa.
Haaparanta näyttää tietokoneensa näytöltä viimeisimmän tilaustyönsä, Englannin Vogue-lehdelle suunnitellun kirjasintyypin, jonka työnimi on "UK Vogue". Se on uusi versio Franklin Gothicista. Haaparanta on työstänyt tyylipuhtaan kirjasinperheen, jossa on 7 eri leikkausta sekä kursiiviversiot.
Haaparannan kirjasintyyppejä on käytetty paljon englantilaisissa ja amerikkalaisissa lehdissä. Etenkin Target on ollut suosittu. Viimeksi Haaparanta huomasi, että Dave Stewart on käyttänyt seittimäistä Tensionia uusimman levynsä kannessa.
Suomessa kaikki Radiolinjan kirjasintyypit ovat Haaparannan käsialaa. Matkapuhelinoperaattori DNA puolestaan käyttää Haaparannan muokkaamaa versiota Eurostile-kirjasimesta.
Tulevaisuuden näkymiä
Asiantuntijalta on pakko kysyä, mitä mieltä hän on Opintoluotsin viestinnän kirjasintyypiksi valitusta Base-kirjasimesta.
"Eikös tämä ole Zuzanan suunnittelema?", Haaparanta kysyy tarkoittaen Zuzana Lickoa, Emigren toista perustajaa. Haaparantaa ei jujuteta, hän tuntee kirjaimet ja niiden suunnittelijat.
"Tämä on sillä tavalla hyvä valinta, että se on tavallaan koulumainen. Ohuiden ja paksujen viivojen väliset erot ovat aika pieniä, mutta kontrasteja on kuitenkin riittävästi ja ne ovat oikeissa paikoissa. Tämä on hyvin luettava kirjasintyyppi", Haaparanta vastaa diplomaattisesti.
Haaparanta on opettanut viime vuosina kirjasinsuunnittelua Taideteollisessa korkeakoulussa. Hän opiskelee myös itse jatkuvasti. "Tällä alalla kouluttautuminen ja itsensä kehittäminen ei lopu koskaan", hän sanoo.
Haaparanta on ehtinyt jo toteuttaa monia unelmiaan, mutta jotain puuttuu vielä.
"Sellainen haave minulla on, että voisin lähitulevaisuudessa perustaa oman yrityksen, joka markkinoisi kirjasintyyppejäni. Silloin voisin myös keskittyä entistä enemmän tilaustöihin. Olisin vapaa tekemään mitä haluan, milloin haluan ja missä haluan. Voisin vaikka viettää aikaani suunnittelemalla kirjasintyyppejä jollakin paratiisisaarella", Haaparanta sanoo tietokonettaan taputtaen ja virnistää leveästi.