Kirjaston lukusalissa on kuuma ja lievä happivaje. Varmaan sata ihmistä istuu liimaantuneina kirjojen ylle. Ulkona paistaa ihana kevätaurinko, mutta sitä ei muista täällä, kirjapinojen takana. Töölön kirjastossa Helsingissä paahdetaan pääsykokeisiin.
Heidi Lindell, 20, on yksi pänttääjistä. Tämän kevään abi tähtää Helsingin kauppakorkeakouluun. "Osittain perheen painostuksesta, mutta enemmän omasta tahdostani", hän hymyilee. Markkinointi kiinnostaa kauheasti, ja on sitä paitsi hyvä ponnahduslauta työelämään.
Intensiivinen lukujakso on juuri alkanut, ja Heidi istuu kirjastossa aamukymmenestä iltakuuteen. Kahdeksan tunnin työpäivä siis. "Onhan tässä ihan älytön lukeminen", hän huokaa. Jäljellä on vielä kuusi viikkoa.
Viime vuoden Heidi oli Saksassa vaihto-oppilaana. Opiskelu Heidelbergin yliopistossa olisi ollut varteenotettava vaihtoehto, mutta yliopistossa ei voinut opiskella kaupallisia aineita. Yksityisessä kauppakorkeakoulussa lukukausimaksut taas hipovat pilviä.
"Saksassa kaikki pääsevät sisään yliopistoon, ja karsinta tapahtuu vasta myöhemmin. Se olisi hyvä Suomessakin, mutta resurssit eivät varmaankaan riitä", Heidi miettii.
Tulevaisuudessa Heidi näkisi itsensä mieluiten perinnöllisyystutkijana. "Tai henkilöstöpäällikkönä, joka voisi vaikuttaa työpaikan ilmapiiriin ja auttaisi muita viihtymään työpaikalla. Tai sitten joku markkinointi-ihminen mainostoimistossa", hän innostuu.
Siltä varalta, etteivät kauppakorkean ovet ensi yrittämällä aukene, pyrkii Heidi myös biologian laitokselle Helsingin yliopistoon. Varavaihtoehtona on ammattikorkeakoulu. "Pakko päästä johonkin opiskelemaan, jotta saan pitää opiskelija-asuntoni", hän sanoo.
Teologiaa ja rahamarkkinoita
Kauppakorkeakoulu tuntuu olevan suosittu vaihtoehto, sillä sinne halajaa myös Johannes Tikka. 22-vuotias on jo melkein valmis teologian maisteri, mutta lisää oppia tekee mieli. Kauppatieteet ovat aina kiinnostaneet.
Rahamarkkinat ja teologia eivät ole ihan itsestään selvä aisapari, mutta Johannes uskoo pystyvänsä yhdistämään alat, vaikkapa konsulttina. Tähtäimessä on yrityselämä, tavalla tai toisella.
Johannes istuu lukusalissa aamukymmenestä neljään tai kuuteen. Joskus aamut venyvät pidemmiksi, sillä kotona on vaimo ja lapsi. "Lukeminen on sujunut aika mukavasti. Mulla on hyvät chanssit päästä", hän uskoo.
Jos pääsykoe menee huonosti, aikoo Johannes opiskella kauppatieteitä jotain muuta kautta. Yksi vaihtoehto on JOO, monen yliopiston ja korkeakoulun välinen joustava opinto-oikeus, jonka avulla teologian opiskelija voi valita sivuaineensa kauppakorkeakoulusta. "Ja tietysti pyrin ensi vuonna uudestaan", hän vakuuttaa.
Pääsykokeet on Johanneksen mielestä hyvä systeemi. "Vaikka se onkin raakaa, niin siinä karsiutuu tietty ryhmä pois. Ja kun joutuu lukemaan niin paljon, niin itsekin näkee, onko todella kiinnostunut alasta."
Kun pääsykokeet ovat kesäkuun puolivälin jälkeen ohi, Johannes lähtee Tukholman risteilylle perheen kanssa. "Jotain palkintoa täytyy olla, onhan tässä kauhee rumba".
Maantieteessä oivaltamisen riemua
Kirjaston pihalla nautitaan auringosta. Tuija Suihkonen, 19, onkin tauon tarpeessa, sillä päivät venyvät valmennuskurssin takia lähes kaksitoistatuntisiksi. Hän pyrkii lukemaan maantiedettä Helsingin yliopistoon.
"Viime vuosi meni pohtiessa, mitä haluan tehdä. Sain paikan Oulun yliopiston matematiikan laitokselle, mutta halusin pitää välivuoden kirjoitusten jälkeen", Tuija kertoo. "Maantiedon valitsin lopulta sulkemisperiaatteella, eli suljin kaikki pois mitä en ainakaan halua opiskella", hän nauraa.
Valinta on osoittautunut hyväksi. "Lukiessa on huomannut, miten monialainen maantieto on, on tullut oivaltamisen riemua."
Tuija on itsekin monialainen, sillä paperit ovat vetämässä samanaikaisesti moneen paikkaan. "Mä olen hyvä logiikassa, joten pyrin myös tietojenkäsittelyyn. Sinne on kivat pääsykokeet. Ammattikorkeakoulussa pyrin vaatesuunnittelun ja ympäristötekniikan linjoille. Ruotsalaistakin yliopistoa olen harkinnut, koska sinne pääsee helpommin sisään."
Lopullisen päätöksen Tuija aikoo tehdä vasta kun hyväksymispaperit ovat kädessä. "Tulee harvemmin pettymyksiä kun on monta ovea avoinna", hän sanoo.
Kun pääsykoe on 11. kesäkuuta ohi, lähtee Tuija festareille. "Provinssi on sopivasti heti kokeiden jälkeen, ja Ruisrock ja Jazzit täytyy ainakin käydä katsomassa. Ja sit ajattelin et jos ottaisin kesäkaljun", hän nauraa.
Oikeustiede avaa monia mahdollisuuksia
Tuuli Timosta, 19, kiinnostaa oikeustiede ja kansainväliset tehtävät. "Oikeustiede avaa niin monenlaisia mahdollisuuksia. Ja sitäpaitsi voisin lähteä opiskeluvaihtoon Nizzan yliopistoon", hän haaveilee.
Oikeustieteelliseen päästäkseen täytyy lukea vajaa tuhat sivua. Eikä vain lukea, vaan opetella ulkoa. "Pääsykokeessa on tehtäviä, joissa täytyy täydentää puuttuva sana lauseeseen. Järjetöntä ulkoa opettelemista", Tuuli puuskahtaa. "Vaikka onhan sekin tietynlainen motivaatiomittari."
Tuuli lukee ainoastaan oikeustieteen pääsykokeisiin - muuhun ei nyt uskalla panostaa. Tosin hänellä on varasuunnitelma, joka kuulostaa hänen omasta mielestään vähän liiankin houkuttelevalta.
"Lähden Ranskaan yliopistoon puoleksi vuodeksi opiskelemaan eurooppaoikeutta. Sinne on pelkkä kielitesti, ja opinnot voi myöhemmin hyväksyttää osaksi tutkintoa Suomessa. Sitten tulen taas lukemaan pääsykokeisiin."
Tämän kevään abi ei vielä tiedä, miten palkita itseään jos hän pääsee sisään. "En mä tiedä... sit täytyy tehdä jotain ihan mieletöntä. Lähden varmaan pitkäksi aikaa ulkomaille."