Metallialalla työn tulokset näkee heti.
Mitä metalliala tuo mieleesi? Ehkä kuvittelet sen olevan raavaiden miesten rasvaista ja pölyistä hommaa, jossa hiki virtaa ja kämmenet kuluvat karheiksi. Tai kenties mielikuva monotonisesta liukuhihnan äärellä päivystämisestä kuulostaa tutulta. Valmistaudu yllätykseen - saatat olla väärässä.
Ainakin jos Kari Jokelaa ja Andrei Svetliskiä on uskominen. Alan ammattilaiset vakuuttavat, että metalliala on mainettaan monipuolisempi. Esimerkiksi fyysisten ponnistelujen sijasta metallimiehellä on nykypäivänä aikaa keskittyä muuhun, kun robotit hoitavat varsinaisen paahtamisen. Tuotantotekniikan kehittyessä jatkuvasti alan työntekijöiden työnkuva elää murroksessa.
Muun muassa tästä syystä Jokela ja Svetliski ovat hakeutuneet jatko-opiskelemaan metallialaa helsinkiläiseen Amieduun aikuisiällä. Ammatilliseen aikuiskoulutukseen erikoistuneessa Amiedussa voi suorittaa toisen asteen ammatillisen perustutkinnon, ammatti- tai erikoisammattitutkinnon, näyttötutkinnon sekä lukuisia erilaisia ammatillisia lisenssejä, lupakirjoja ja sertifikaatteja.
Koulutukseen kokeiden kautta
Vaikka työpari onkin koneiden ääressä löytänyt onnistuneesti yhteisen sävelen, Jokelan ja Svetliskin taustat ovat erilaiset. Kari Jokela on sorvaaja, joka on tehnyt alan töitä jo kolmisenkymmentä vuotta. Päädyttyään työttömäksi hän kuuli Amiedusta työvoimatoimistosta.
"Halusin perehtyä ohjelmointitekniikkaan", Jokela kertoo. "Lisäksi halusin pitää ammattitaitoa yllä."
Andrei Svetliski taas on muuttanut Suomeen Venäjältä. Hän on opiskellut metallialaa jo aiemmin korkeakoulututkinnon verran. Lisäksi Andrei on opetellut maahan muutettuaan suomen kielen, joka sujuukin Svetliskiltä jo varsin mainiosti. Hän päätyi Amieduun, kun työpaikka Masa Yardsilla meni ohi suun yhtiön supistettua henkilöstömääräänsä.
Molemmat läpäisivät Amiedun koneistajan ammattitutkinnon osatutkinnon sorvausosuuden. Näyttö ei ollut läpihuutojuttu, vaan kesti kaksi päivää. Ensin käteen lykättiin aivan vieras työpiirustus, jonka valmistusta suunniteltiin tietokoneiden ääressä. Neljän tunnin kuluttua kunkin tuli palauttaa näytön valvojille toteutussuunnitelmansa disketillä. Seuraavana päivänä siirryttiin käytännön puolelle ja valmistettiin ulkopuolisten arvioijien seurannassa koneellisesti kaksi metallikappaletta omaa, hyväksyttyä suunnitelmaa seuraten.
"Kokeessa punnittiin siis myös sosiaalisia taitoja", Jokela huomioi.
Tavoitteena työllistyminen
Kuvitelmat tappavan tylsästä työstä ovatkin kaukana totuudesta. Ennen kuin koneet alkavat jyllätä, saa metallialan osaaja tehdä piirustuksia ja laskelmia. Suunnittelutyö on antoisa osa ammattia ja tuo työtehtäviin vaihtelevuutta. Metallityössä on hyötyä matikkapäästä ja hahmotuskyvystä. Kielitaitoa tarvitaan ainakin koneiden peruskomentojen verran. Vaaditaanpa kone- ja metalliteollisuudessa työskentelyyn ripaus luovuuttakin.
"Robotti tekevät varsinaisen työn, mutta ihmisen tehtävä on kertoa sille, mitä tehdä", Jokela kuvailee. "Robotti on nimittäin tyhmä, ilman ihmistä se ei osaa tehdä yhtään mitään."
Kun robotille kuitenkin antaa oikeat ohjeet, työ sujuu kitkatta.
"Mielestäni parasta ammatissani on juuri se, että työn tulokset näkee heti ja ne ovat konkreettisia", Andrei Svetliski kertoo.
Kun kysyn, mikä ala metalliteollisuuden lisäksi kiinnostaisi, valitsevat Svetliski ja Jokela molemmat elektroniikan.
"Pidän korjaamisesta", Svetliski sanoo. "Se on kiinnostavaa."
Amiedun kurssi on onnistunut aktivoimaan Svetliskin ja Jokelan. Kari Jokela on erityisen hyvällä tuulella, sillä hän on juuri työllistynyt.
"Täytyy kiittää meidän tuotantotekniikan koulutuspäällikköämme Teuvo Kukkosta", Jokela myöntää. "Ellei hän olisi potkinut minua koko ajan henkisesti eteenpäin, niin mitään ei olisi tapahtunut. Nyt olen ainakin tajunnut, että opiskelu todella kannattaa. Nykyään puhutaan paljon esimerkiksi syrjäytymisestä, mutta täällä sellaista ei pääse tapahtumaan."
Myös Andrei Svetliskin tavoite on saada oman alansa töitä.
"Unelmani olisi tietenkin työllistyä mahdollisimman pian", mies toteaa. "Olisi tärkeää, etteivät taidot pääsisi ruostumaan."
Alan osaajien työllisyysnäkymät ovatkin varsin mukavat. Ennusteiden mukaan metallialan työntekijöistä on tulevaisuudessa yhä suurempi pula.
Juttutuokion jälkeen kaksikko vie toimittajan vielä työpisteelleen katsomaan, mitä heidän työhönsä todella kuuluu. Isokokoisen härvelin kyljessä on monenmoista monitoria ja nappulaa, joista ulkopuolinen ei ymmärrä tuon taivaallista. Suojalasin takana käy vilske, kun robotti hakee erilaisia työkaluja ja käy läpi työvaiheita. Lopuksi masiinan sisältä löytyy sileä, virheetön metallikappale. Aika ihmeellistä!