Opintoluotsi kysyi kahdelta alivaltiosihteeriltä kymmenen henkilökohtaista kysymystä. Tässä ovat heidän vastauksensa.
Kuka olet ja millainen koulutus sinulla on?
Frangén: Simo Juhani Frangén. Yhteiskuntatieteiden maisteri Tampereen yliopistosta, pääaine sosiologia, sivuaineet valtio-oppi ja praktinen filosofia.
Torstila: Nimeni on Pertti Torstila ja olen 56-vuotias kahden pojan (29v, 27v) isä. Yo Hämeenlinnan lyseosta 1965 ja loppututkinto (VTM) Helsingin yliopistosta 1970; poliittinen historia, valtio-oppi, kansainvälinen politiikka, kansainvälinen oikeus, kansantalous. Ulkoministeriöön tulin vuonna 1970. Olen opiskellut myös Pariisissa, Ecole Nationale d' Administration (ENA) vv. 1981–82.
Miten alivaltiosihteeriksi päästään?
Frangén: Itse pääsin alivaltiosihteeriksi niin, että perustimme kavereitten kanssa vuonna 1985 rockorkesterin, jolle annoimme nimeksi Alivaltiosihteeri. Sen jälkeen aloimme kutsua itseämme alivaltiosihteereiksi. Rockorkesterihommien lisäksi olemme tehneet Alivaltiosihteeri-nimikkeen alla kaikenlaista muutakin, kuten radio-ohjelmia, tv-ohjelmia ja kirjoja.
Torstila: Simo Frangénin esimerkki osoittaa, että on olemassa monia teitä. Valtionhallinto ei ole ainoa! Simo kertonee itse urakehityksestään alivaltiosihteeriksi. Minä kerron omastani. Tulin ulkoministeriön palvelukseen vuonna 1970, joten takana on kohta 32 vuotta diplomaattivirkamiehen uraa. Näistä vuosista noin puolet olen viettänyt ulkomailla, puolet kotimaassa ministeriössä. Olen ollut Ranskassa kaksi kertaa (1973–76 ja 1981–84), Unkarissa kaksi kertaa (1976–79 ja1992–92/suurlähettiläs) ja Itävallassa/ETYK 1989–92/suurlähettiläs. Unkarista kotiin palattuani vuonna 1996 toimin ulkoministeriön poliittisen osaston päällikkönä syksyyn 2000 asti. Ulkoministeriön alivaltiosihteerit ovat kaikki tämänkaltaisen päivätyön tehneitä miehiä tai naisia.
Kuinka kauan olet ollut alivaltiosihteeri?
Frangén: 17 vuotta.
Torstila: Kaksi vuotta.
Millainen on alivaltiosihteerin tyypillinen työpäivä?
Frangén: Alivaltiosihteerinä noudatan kaksipäiväistä työviikkoa. Maanantaina teemme alivaltiosihteerikollegoitteni Pasi Heikuran ja Jyrki Liikan kanssa Alivaltiosihteeri-hupailujen käsikirjoituksia Radiomafialle ja Radio Suomelle klo 12–16. Sen jälkeen käymme klo 17–19 nauhoittamassa Alivaltiosihteeri-radio-ohjelman Tampereen alueradiolla.
Tiistaina kirjoitamme klo 10–16 lisää Alivaltiosihteeri-hupailuita. Näiden kahden päivän lisäksi kokoonnumme joskus jonakin muuna viikonpäivänä suunnittelemaan ja valmistelemaan Alivaltiosihteeri-kirjoja tai jotakin muuta Alivaltiosihteeri-projektia.
Alivaltiosihteerinä toimiminen on kuitenkin vain pieni osa elämästäni. Viikosta neljä päivää toimin maisteri Frangénina. Ja yhden päivän viikossa olen Simo Frangén.
Torstila: Se on virkamiehen ammattityötä ulkoministeriössä ja maailmalla. Työpäivät tuppaavat venymään aamuvarhaisesta n. klo 19 asti. Matkoja on paljon. Alivaltiosihteereitä on UM:ssä neljä. Itse olen ministeriön hallinnosta, oikeudellisesta osastosta ja protokollasta vastaava. Olen myös UM:n "yhteiskuntasuhteista" vastaava. Seuraan läheisesti ulkoministeriön n. 2400 työntekijän päivittäistä menoa niin ministeriössä Helsingissä kuin Suomen 97 toimipisteessä (suurlähetystöt, pääkonsulaatit, konsulaatit, kansainväliset järjestöt) eri puolilla maailmaa.
Mitä etuja alivaltiosihteerin virasta on?
Frangén: Saa olla puku päällä ja käyttää mauttomia sekä leveitä solmioita. Pystyy harjoittamaan virkakielisen tekstin ja puheen esittämistä.
Torstila: Mielenkiintoinen, hyvin monipuolinen tehtävä. Kansainvälisyys ja suuren ministeriön arkiset ongelmat päällimmäisinä. UM on siitä mainio - ja varsin poikkeuslaatuinen - työnantaja, että se tarjoaa työntekijöilleen
mahdollisuuden vaihtaa tehtävää, muuttaa maasta toiseen ja siirtyä kotimaanorganisaatiossakin tehtävästä toiseen. Oma urataipaleeni käy hyvästä esimerkistä.
Mitä haittoja alivaltiosihteerin virasta on?
Frangén: Alivaltiosihteerinä olemisen edut ovat niin kiistattomat, että haitat eivät niiden takaa edes näy.
Torstila: Mitähän sanoisin haitoiksi? Joskus kova matkustaminen maailmalla rassaa. Lentokentät ovat tulleet ylen määrin tutuiksi.
Haaveilitko jo pienenä alivaltiosihteerin virasta?
Frangén: Kyllä. Harjoittelin alivaltiosihteerinä olemista puku päällä peilin edessä. Ensimmäinen oppimani sana oli "alivaltiosihteeri".
Torstila: Pienenä en tiennyt alivaltiosihteereistä yhtään mitään. Simo Frangéniakaan ei ollut, tuskin edeltäjiäänkään. Ulkoministeriötä aloin ajatella ensimmäisen kerran palvellessani YK-joukoissa Kyproksella vuonna 1967.
Onko alivaltiosihteerillä sihteeri?
Frangén: Itselläni ei ole sihteeriä. Ajan omat asiani itse kaaokseen.
Torstila: On ja mainio onkin. Sihteerini auttaa ja varjelee jo yhdeksättä alivaltiosihteeriä sarjassa. Minun jälkeeni tänä syksynä hän ottaa vastaan kymmenennen. Itse siirryn suurlähettilääksi Tukholmaan.
Ansaitseeko alivaltiosihteeri riittävästi?
Frangén: Ansaitsen alivaltiosihteerinä sen verran, että pystyn ostamaan riittävästi leipää juuston alle.
Torstila: Alivaltiosihteerin palkkaluokka on A 31. Valtiotyöantaja on vaikeuksissa kamppailussa teollisuuden ja yksityisen työnantajan kanssa parhaasta mahdollisesta työvoimasta. Hallinto ei voi maksaa saman tason palkkoja. Mutta eihän se palkka olekaan kaikki kaikessa!
Miten alivaltiosihteeri ja valtiosihteeri eroavat toisistaan?
Frangén: Alivaltiosihteeri on pitempi sana. Muulla tavalla en halua puolueettomana virkamiehenä kommentoida tätä asiaa.
Torstila: Valtiosihteeri on ulkoministeriön kansliapäällikkö ja korkein virkamies. Alivaltiosihteeri on hänen välittömin ja läheisin kollegansa virkahierarkiassa. Alivaltiosihteeri on valtiosihteerin sijainen silloin kun tämä on pois työpöytänsä äärestä.