Oikean koulutuksen ja itselle sopivan ammatin löytäminen voi olla hankalaa, mutta apuakin löytyy.
Koulutuksen ja ammatin suhde on muuttunut. Kovin kaukana eivät ole ajat, jolloin voitiin ajatella, että tietty koulutus johti tiettyyn ammattiin. Entä tänä päivänä?
Entiset opiskelukaverit tapaavat sattumalta kaupungilla. Viisi vuotta on kulunut historian opintojen päättymisestä yliopistolla. Käy ilmi, että toinen on löytänyt paikkansa tutkijana akateemisessa maailmassa, apurahojen turvin kylläkin, mutta työskennellen aiheen parissa, joka on kiinnostanut jo nuoresta. Opiskelukaveri taas kertoo hankkineensa parin vuoden opettajasijaisuuksien jälkeen lisäkoulutusta alalta, jota ei olisi osannut kuvitellakaan vielä muutama vuosi sitten: tietotekniikkaa ja www-suunnittelua. Hän ylläpitää ja kehittää organisaationsa www-sivuja ja toimii myös viestinnän parissa. Kolmas opiskelukaveri, josta aina veikattiin perinteistä virkamiestä, elättääkin itsensä freelance -toimittajana ja historiikkien kirjoittajana.
Saman koulutuksen kautta voi löytyä yllättävän erilaisia ammatteja. Koulutus antaa perusvalmiudet, tietoa ja taitoa, jota voi soveltaa monessa. Omat kiinnostuksen kohteet antavat suuntaa ja yhteensattumillakin on usein oma osuutensa.
Edellinen esimerkki kertoo akateemisesta maailmasta, mutta yhä useammin sama kehitys pätee muuallakin. Koulutuksen ja ammatin suhteet ovat moninaiset. Toki nykyäänkin on ammatteja, joihin tarvitaan tietty koulutus, mutta kirjoa on yhä enemmän. Yhä enemmän on myös tehtäviä, joihin ei löydy suoraa koulutusta.
Monia valintoja
Meille väläytellään tulevaisuuden kuvaa, jossa ammattia sanotaan vaihdettavan pari kolmekin kertaa elämän aikana. Ehkä monen kohdalla näin käykin tai ainakin työtehtävät vaihtuvat työuran mittaan. Miten tällaisessa maailmassa voi suunnata ja suunnitella elämäänsä? Miten löytää tiensä ammattiin?
Nuorilla tuntuu olevan rajaton määrä vaihtoehtoja tarjolla. Opiskelumahdollisuuksia on Suomen maassa tarjolla runsaasti. Toisaalta kilpailu opiskelupaikoista on kova ja vaihtoehtojen runsaus hämmentää.
Myös varttuneemman eteen tulee valintoja ammatin suhteen, joskus pakon edessä, joskus omasta halusta. Työttömäksi jääminen tai työtehtävien rajut muutokset, sairastuminen tai tapaturma voivat osua kohdalle eikä entinen työ tai ammatti enää luonnistukaan. Elämänkulku voi myös tuoda eteen halun uuteen: perheenäiti, jonka lapset aikuistuvat, haluaa toteuttaa haaveensa ja lähtee opiskelemaan. Pitkään markkinointisihteerin tehtäviä tehnyt haluaa kertakaikkisen muutoksen työhönsä, lähtee yrittäjäkurssille ja perustaa pienen lahjatavarakaupan.
Muutokset eivät aina ole mullistavia, joskus eteen tulee pienempiä suunnan vaihdoksia. Nelikymppinen työntekijä uskaltautuu hankkimaan tietotekniikan perustaidot, kun työpaikalta ei tahdo löytyä sitä rohkeaa, joka ottaisi vastuulleen uuden tietojärjestelmän käytön asiakaspalvelussa. Aikansa emmittyään hän uskaltautuu esimiehensä puheille ja löytääkin itsensä pian työnantajansa kustantamalta ATK-kurssilta. Lopputuloksena itsevarmuuden vahvistumista, oppimisen iloa ja uusia tehtäviä työpaikalla.
Haasteeksi muodostuu kyky ja valmius suunnata yhä uudelleen ja tehdä pieniä valintoja pitkin matkaa. Ammattia ei nykyelämässä enää valitakaan kertaheitolla nuorena, vaan pienempien tai isompien valintojen kautta yhä uudelleen elämän varrella. Nuorellekin voi olla helpotus ajatella, että ensimmäisen koulutuspaikan valinta ei vääjäämättä ratkaisekaan työuraa loppuiäksi.
Työurasta onkin sanottu, että se muistuttaa enemmän erilaisten polkujen verkostoa monine tienhaaroineen kuin ”uraa”, joka vääjäämättä johtaisi ennakoitavaan päämäärään.
Tietoa ja itsetuntemusta
Mitä sitten tavallinen ihminen voi tehdä tässä muutoksen ja valintojen myllerryksessä? Mistä löydän oman polun pään?
Nykypäivänä tarjoutuu mahdollisuuksia hakeutua ammattiin vaiheittain, välillä koulunpenkkiä kuluttaen ja välillä työelämässä pakertaen. Vaihtoehtoisia reittejä on, eikä ainoa malli enää ole yhtenäiseen koulutusputkeen sukeltaminen.
Tietoa tarvitaan siitä, mitä vaihtoehtoja on tarjolla. Yksilöllisiä vaihtoehtoja on yhä enemmän: näyttökokeilla voi osoittaa työelämässä hankitun osaamisen, oppilaitokset tarjoavat aikuislinjoja ja tekevät henkilökohtaisia opintosuunnitelmia yhdessä opiskelijan kanssa. Oppisopimuskoulutus tarjoaa käytännönläheisen opintien sille, jota teoria ei kiehdo ja joka oppii parhaiten tekemällä.
Tietoa tarvitaan myös omasta itsestä. Olennainen kysymys on mitä oikeastaan haluan? Olenko tyytyväinen nykyiseen vai haluanko jotakin muuta? Pysähdy arvioimaan elämääsi tällä hetkellä ja mieti, minkä haluaisit olevan toisin. Joitakin ihmisiä auttaa kuvien kautta hahmottaminen. Piirrä kuva omasta elämästäsi juuri nyt. Tee kuva siitä, mitä tärkeitä asioista ja ihmisiä elämässäsi on. Miltä elämäsi näyttää? Piirrä myös kuva siitä, mitä haluaisit elämäsi olevan tulevaisuudessa. Voit valita itse miten lähelle tai kauas katseesi suuntaat. Tutki sitten kuvia: poikkeavatko ne paljon toisistaan? Mikä on sellaista, jonka toivoisit muuttuvan? Mistä taas et missään tapauksessa voi luopua?
Voit myös kertoa itsellesi tarinan. Kirjoita elämästäsi tällä hetkellä ja kerro millaisia asioita haluat elämääsi kuuluvan vuoden tai kahden päästä tai jo aikaisemminkin. Lue kirjoittamasi tarina uudelleen vähän ajan kuluttua ja kuulostele, mitä kaikkea se kertoo sinusta ja toiveistasi.
Monia auttaa puhuminen toisten kanssa. Voitko puhua mietteistäsi ja suunnitelmistasi ystävien tai perheenjäsenten kanssa? Joku lähipiirissäsi saattaa olla samanlaisten kysymysten äärellä. Voitte ehkä vaihtaa ajatuksia ja rohkaista toinen toistanne? Ammattiapuakin on saatavilla työuran suunnitteluun: työvoimatoimiston ammatinvalinnanohjauksessa voit pohtia työuran suuntaa tai jos parhaillaan opiskelet, voit kääntyä oppilaitoksesi opinto-ohjaajan puoleen. Internetin kautta löytyy tietoa ja välineitä työuralla suuntaamiseen ja tulevaisuuden suunnitteluun.
Valinnan vaikeus
Haasteeksi nykypäivänä muodostuu mahdollisuuksien moninaisuus ja sitä kautta epävarmuus. Miten valitsen oikein? Jos nyt valitsen tämän vaihtoehdon, mistä tiedän, ettei nurkan takana odottelisikin se parempi vaihtoehto, jota en vain ole tullut ajatelleeksi?
En usko, että on olemassa sitä yhtä ainoaa ja oikeaa vaihtoehtoa kenellekään meistä. Aikaisemmin ajateltiin että 'oikea mies oikealle paikalle'. Uskottiin, että kun tarpeeksi tarkkaan tunnetaan yksilön taidot ja luonne voidaan osoittaa hänelle sopiva ammatti. Tämä edellytti myös sitä, että ammattien vaatimat ominaisuudet tunnettiin. Tänä päivänä työtehtävät muuttuvat sellaista vauhtia, että ammattien ominaisuuksia olisi mahdoton kartoittaa. Entinen ajattelumalli ei myöskään ottanut riittävästi huomioon ihmiselle tyypillistä muutosta ja kehittymistä. Uusia taitoja kertyy vuosien myötä ja valmiutta uusiin haasteisiin. Toisaalta nuorena hankittu koulutus ei välttämättä enää riitä, kun työelämän myllerrys on keikauttanut oman alan aivan toiseksi jo muutaman kerran.
Miten sitten päästä alkuun? Yksi tapa on lähteä liikkeelle omien taitojen ja vahvuuksien kautta. Mieti ja kirjaa itsellesi ylös mitä kaikkea olet tehnyt ja missä olet hyvä! Mitä taitoja ja tietoa on kertynyt työssä, opinnoissa tai muuten elämän varrella? Olemassa olevan pohjalta on hyvä suunnata uuteen.
Useimmille meistä tuleva työura tai ammatti ei ole itsestään selvyys, vaikka jotkut tuntuvatkin tietävän jo varhain, mitä haluavat. Monelle on joka tapauksessa hyödyksi miettiä, mitkä asiat aidosti kiinnostavat, mikä on omasta mielestä työssä ja elämässä tärkeää. Mieti ja kirjaa ylös mitkä asiat ovat kiinnostaneet sinua. Mistä työtehtävistä olet pitänyt, mitä asioita on ollut kiinnostavaa opiskella? Tätä kautta saat vinkkejä tulevalle suunnalle.
Monelle sopiva tapa on katsella ympärilleen ja tutkia, mitä vaihtoehtoja työelämä tarjoaa ja suunnata sen mukaisesti. Hanki tietoa monipuolisesti! Internetistä on tullut yhä merkittävämpi tiedonhaun kanava. Vinkkejä löytyy myös lehdistä ja keskustelemalla ihmisten kanssa.
Nykypäivänä vastuuta omasta työurasta ja tulevaisuudesta on sälytetty yhä enemmän yksilön harteille. Ennen yhteiskunnan rakenteet tarjosivat valmiita malleja. Tänä päivänä jokaiselta meistä kysytään taitoja ja pontevuutta ottaa selvää, pohtia vaihtoehtoja ja tehdä valintoja erilaisissa tienhaaroissa. On sitten nuori tai jo varttuneempi, tärkeää on usko omaan itseen ja oppimiskykyyn. Kuulostaa työläältä, joskus ahdistavaltakin, mutta parhaimmillaan saamme yhä uudelleen mahdollisuuden uuteen alkuun!
Kirjoittaja on työnhaun ja urasuunnittelun Internet-palvelu Urapajan projektipäällikkö.