Lilli Paasikivi kertoo työstään oopperalaulajana.
Tie oopperalaulajaksi on vaikea. Faktasta ei pääse yli eikä ympäri. Toisaalta, jos luovuttaa jo pääsykokeisiin, ei luultavasti sovi alalle, jossa pudotuspeli toimii jatkuvasti eläkkeelle saakka.
”Noin viisi prosenttia hakijoista hyväksytään solistiselle linjalle”, arvelee Lilli Paasikivi, jolla on kiinnitys Kansallisoopperaan jo useamman vuoden ajalta. Sibelius-Akatemiaan sisäänpäässeistäkin vain ehkä joka neljäs laulaa lopulta solistina. Loput päätyvät muihin musiikin alan tehtäviin, laulavat kuorossa, opettavat, hallinnoivat, kuka mitäkin.
Suomessa oopperalaulajaksi voi valmistua ainoastaan Sibelius-Akatemiasta. Ulkomailla opiskelu onkin tavallista. Lilli hankki koulutuksensa Tukholman musiikkikorkeakoulussa ja Lontoon Royal College of Musicissa. ”Melkein kaikki, jotka alalla työskentelevät, kouluttautuvat jossain vaiheessa ulkomailla oppiakseen tietyiltä opettajilta tai tehdäkseen yhteistyötä tiettyjen harjoituspianistien tai kapellimestarien kanssa.”
Koulutus ei takaa menestystä
Koulutus yksinään ei kuitenkaan avaa ovea oopperalavalle. ”Teoreettinen tutkinto ei auta pätkääkään, ääni on ainoa mikä ratkaisee”, Lilli sanoo. ”Lavalla seisoessa opiskelut tuovat varmuutta ja valmiutta, mutta ne eivät takaa vielä mitään.”
”Klassisen musiikin koulutuksessa voi suuntautua niin monitahoisesti: oopperaan, vanhaan tai moderniin musiikkiin, musikaaleihin... Parhaiten pärjäävät ne, jotka löytävät mahdollisimman varhain oman vahvuutensa ja keskittyvät sen kehittämiseen”, sanoo Lilli.
Myös persoonallisuus on tärkeä. Pääsykokeissa täytyy vakuuttaa jury siitä, että oma ääni on kehityskelpoinen väline, ja oma persoona lavalle sopiva. ”Hyvä ääni ei yksistään riitä, jos lavapersoona ei ole kiinnostava tai kommunikointi yleisön kanssa ei suju. Kansainvälisen tason laulajalla täytyy olla myös kurinalainen elämäntyyli ja rautaiset hermot. Lavalle mennessä täytyy hallita sekä ääni että hermot.”
Itsekuria tarvitaan joka päivä, sillä 85 prosenttia työajasta on itsenäistä harjoittelua.
Jatkuva pudotuspeli käynnissä
”Musiikki on laji, jossa ihmisten mielipiteillä on suuri merkitys”, toteaa Lilli. Kilpailu on äärimmäisen kovaa. Kansallisooppera on Suomessa ainoa vakituinen työllistäjä, ja tunku sinne on valtava. Epäonnistumisista sakotetaan. ”Kliseetä lainatakseni, olet juuri niin hyvä kuin sun viime keikka, ja pudotuspeli toimii tehokkaasti eläkeikään saakka”, sanoo Lilli.
Myös harjoittelu on tiivistä. Ennen ensi-iltaa harjoitellaan parin kuukauden ajan kahdeksan tuntia päivässä, kuutena päivänä viikossa. Sitä ennen jokainen solisti on opetellut kuukausien ajan roolinsa itsenäisesti.
Silti Lilli ei halua sanoa työtään rankaksi. Hänen rakas harrastuksensa ja suuri intohimonsa on muuttunut työksi, ja sellaisenaan se tarjoaa valtavasti motivaatiota ja virikkeitä. ”Ihmiset, joiden kanssa teen työtä, ovat todella mielenkiintoisia. Ja jos tenori, jonka kainalossa joutuu laulamaan ei miellytä, tietää, että projekti kestää vain muutaman kuukauden”, Lilli hymähtää.
Myös kielitaito kasvaa italian-, saksan- ja ranskankielisten oopperoiden parissa. ”Tähtiyötä ja hekumallista rakkautta pystyn kuvailemaan monella kielellä, mutta maitokaupassa sanoja täytyy etsiä”, naurahtaa Lilli. Kielen täydellistä hallintaa tärkeämpää oopperalaulajalle on täydellinen lausuminen.
Lomalla Lilliä ei tänä kesänä nähdä. Kevät on mennyt Madame Butterflyn, Tuhkimon ja Anna Bolenan merkeissä. Kesällä hän laulaa Savonlinnan oopperajuhlissa Aarre Merikannon ”Juhan” vaimona sekä Esa-Pekka Salosen johdolla Los Angelesissa.
Toisaalta, lomakin on subjektiivinen käsite. Kokonaan lomalla oopperalaulaja ei ole koskaan. ”Äänentuotto on lihastyötä. Kaksi päivää ilman ääniharjoituksia vielä menee, mutta ei kolmatta.”
Naislaulajille vähemmän rooleja
Oopperalaulajan ura voi jatkua eläkeikään saakka, 58-vuotiaaksi. ”Jos saan tehdä eläkeikään saakka rooleja, olen tosi onnellinen”, sanoo Lilli.
Naislaulajien kohdalla ongelmana voi kuitenkin olla roolien vähyys. Mieslaulajat löytävät sopivia rooleja huomattavasti helpommin, sillä he voivat siirtyä nuorista prinsseistä ylipapeiksi ja kuninkaiksi. Naislaulajille on sävelletty suurimmaksi osaksi vain nuorten naisten rooleja.
”Kypsälle naislaulajalle tarkoitetut dramaattiset, suuret roolit ovat teknisesti erittäin vaativia”, toteaa Lilli.
Siksi vain huiput jatkavat loppuun asti.