Poliisikoulun valintayksikkö pyörii ympäri vuoden ja seuloo hakijoita poliisikoulutukseen.
Kyllä, Poliisikouluun on palikkatesti. Ja kyllä, täytyy osata kirjoittaa. Mutta myös paljon muuta. Poliisikoulun valintayksikkö pyörii ympäri vuoden ja seuloo hakijoita poliisikoulutukseen. Koko toiminta tähtää hyvien tulevien poliisien seulontaan.
– Poliisikoulun tehtävä on kouluttaa perustyöntekijöitä. Täältä valmistuneet voivat päätyä poropoliisiksi Inariin tai Helsingin huumepoliisiksi samoin eväin, kertoo ylitarkastaja Jouko Pohjoismäki Poliisikoulun valintayksiköstä.
Poliisikoulun vuosi on jaettu neljään hakujaksoon. Nyt käynnissä oleva syksyn hakujakso päättyy 15. marraskuuta. Tässä hakujaksossa on mahdollista hakea myös ruotsinkieliseen koulutukseen. Seuraava eli ns. talven hakujakso alkaa 16. marraskuuta.
– Hakurumba työllistää valintayksikköä ympäri vuoden. Tarkoitus on jakaa hakijat, valinnat ja kokelaat Poliisikouluun sekä kentälle töihin mahdollisimman tasaisesti. Lähes 2000 hakijan valintakokeita ei voida suorittaa yhdellä rysäyksellä, Pohjoismäki toteaa.
Talven hakuaika on ollut suosituin. Syykin on tiedossa: pitkät varusmiespalvelujaksot päättyvät, eikä alkuvuodesta ole muiden oppilaitosten hakuja. Tavoitteena on hakijamäärien tasainen jakautuminen läpi vuoden.
Poliisikouluun haluavan hakuprosessi alkaa lähimmältä poliisiasemalta. Siellä täytetään hakulomake, ja hakijat haastatellaan. Hakemukset käydään läpi Poliisikoululla, ja hakuehdot täyttäneet kutsutaan valintakokeisiin.
Pääsykoe on kolmivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa on kolme osiota: fyysinen koe, psykologiset testit, kirjallisuustentti ja aineistopohjainen kirjoitelma. Toiseen vaiheeseen pääsee noin kaksinkertainen määrä sisään otettavien määrästä, yhteensä noin 200 hakijaa. Tähän vaiheeseen kuuluu ryhmätehtäviä, psykologisia testejä ja haastattelu. Kolmannessa vaiheessa hakijat käyvät läpi lääkärintarkastuksen, johon kuuluu myös huumetesti.
Voiko kokeisiin valmistautua?
Kokelas Tiina Sillanpäälle poliisi on ollut unelma-ammatti jo lapsuudesta lähtien. Muutaman vuoden "harha-askeleiden" tuloksena on julkishallinnon merkonomin paperit ja työkokemusta. Noin puolitoista vuotta sitten syntyi viimein päätös hakea poliisiksi.
– Hakuprosessista on jäänyt mieleen tiukka fyysinen testi ja haun väliaikatietojen odottelu, Tiina muistelee.
– Pitkä hakuprosessi on osittain tietoinen ratkaisu: puolen vuoden aikana hakijan motivaatio korostuu, sanoo Jouko Pohjoismäki. –Valitut ovatkin hyvin motivoituneita: Poliisikoulun keskeyttämisprosentti on hyvin pieni, vuosittain opinnot keskeyttää alle kymmenen henkilöä.
Tiina valmistautui hakurumbaan aloittamalla tehostetun fyysisen harjoittelun. Harjoittelu osoittautui tarpeelliseksi, sillä fyysinen koe on yllättävän rankka. Parin tunnin aikana pitää suoriutua seitsenvaiheisesta kuntokokeesta. Yksittäisinä tehtävinä osiot voivat vaikuttaa helpoilta, mutta 1500 metrin juoksun, ketteryysradan ja monen muun osion jälkeinen 100 metrin uinti voi olla jo jaksamisen äärirajoilla. Mikäli jokin osio tuntuu takkuilevan jo harjoitteluvaiheessa, voivat vaikeudet kertautua koetilanteessa.
– Fyysisen testin reputtaa noin 15 prosenttia hakijoista. Mutta tähän osuuteen voi harjoitella, jos motivaatiota riittää, Jouko Pohjoismäki toteaa.
Psykologisiin testeihin ei juuri etukäteen voi valmistautua. Niin sanottujen kykytestien tarkoitus on testata mm. keskittymiskykyä, muistia, tarkkaavaisuutta, ohjeiden noudattamista ja kykyä työskennellä paineen alaisena. Persoonallisuustestit selvittävät hakijan kypsyyttä ja soveltuvuutta alalle.
Kirjallisuustentissä kartoitetaan kykyä omaksua luettua tietoa. Tentin tehtävät ovat essee- ja monivalintakysymyksiä.
Äidinkielen kokeessa päästään testaamaan hakijoiden kirjoitustaito. Yllättävää kyllä, tämän vaiheen reputtaa noin 15 prosenttia hakijoista.
– Reputtaneilla on vaikeuksia ilmaista itseään kirjallisesti, ja poliisin työssä tiivis, selkeä kirjoittaminen on olennainen osa ammattitaitoa. Joidenkin käsiala voi olla täysin lukukelvotonta tai teksti vilisee alkeellisia yhdyssana- ja muita kielioppivirheitä, opettaja Juha-Matti Marttila valintayksiköstä kertoo.
Toisen hakuvaiheen psykologisilla testeillä ja haastatteluilla on Marttilan mukaan tarkoitus karsia hakijoista pois ääripäät: hitaat ja vetäytyvät – samoin liian impulsiiviset ja äärimmäiset persoonat.
Kaikista kolmesta hakuvaiheesta selvinneet saavat tiedon hyväksymisestä Poliisikouluun. Siitä alkaa poliisikokelaan kahden ja puolen vuoden matka kohti vanhemman konstaapelin uraa.
Ei pelkästään vauhtia ja vaaratilanteita
Opettaja Juha-Matti Marttila nimeää hakijoiden ja opintojaan aloittelevien kolme yleisintä harhaluuloa poliisikoulutuksesta:
– Luullaan, että opiskelu on silkkaa vauhtia ja vaaratilanteita. Näin ei ole, opintoihin kuuluu paljon teoreettisiakin opetuskokonaisuuksia. Lait ja säädökset ovat poliisityön perusta, ja ne on osattava. Toki käytännön harjoituksiakin on.
– Toinen harhaluulo koskee koulutuksen valinnanvapautta. Vaikka poliisikoulutus on modulaarista, se ei anna kokelaalle mahdollisuutta valita suoritustahtiaan tai opintojen suoristusjärjestystä itse. Vain pakottavista syistä kokelas voi hypätä vauhdista ja jatkaa opintojaan myöhemmin.
– Kolmas harhaluulo liittyy aikaisempien opintojen hyväksilukemiseen. Poliisikoulu on kaksi- ja puolivuotinen. Piste. Maisterit ja metsurit ovat samalla viivalla, ja kaikkien koulutus kestää kaksi ja puoli vuotta. Opintojen jälkeen on sitten mahdollista rakentaa uraa ja hyödyntää aiempia opintoja.
Tiina Sillanpää etenee tavoitteen kerrallaan, mutta tähtäimessä on opintojen jatkaminen perustutkinnon jälkeenkin.
– Tähän mennessä olen tehnyt valintoja siten, että kaikki on tähdännyt poliisiksi opiskeluun. Todennäköisesti jatko-opinnotkin kiinnostavat, mutta suoritan nyt perustutkinnon ensiksi.
Kokelas Jussi Leino odotteli omien sanojensa mukaan puolustusvoimien palveluksessa 14 vuotta sodan syttymistä ennen Poliisikouluun pyrkimistään. Sotilaspoliisista tulee poliisi järkisyistä:
- Puolustusvoimien toiminnan supistukset ja työpaikkamahdollisuudet näyttivät heikoilta, poliisina on paremmat mahdollista vaikuttaa työskentelypaikkakuntaan.
Sotilaspoliisikin oppii uutta ja syventää tietojaan – ja se kaikille yhteinen kahden ja puolen vuoden opiskeluputki on Jussillakin käytävänä.
– Tällä hetkellä kiinnostaa tutkintapuoli, mutta joulukuussa alkava työharjoittelujakso varmaankin avaa asioita, ja silloin näkee, millaisiin tehtäviin haluan suuntautua, Leino toteaa.
Entä onko Poliisikoulun meiningissä mitään, mikä muistuttaa Poliisiopisto-elokuvia?
– Noo, on meidän luokalla yksi todella isokokoinen mies, Jussi hymähtää.