Taikuri Kim Wist kertoo ammatistaan.
Siististi pukeutunut mies taittelee tuolillaan kokoon punaisia ja vihreitä nenäliinoja. Hän on juuri esitellyt taikatemppujaan. Mies on espoolainen Kim Wist, jonka leipätyö ei ole ihan tavallinen. Hän on ammatiltaan taikuri.
Lapsuudenharrastuksesta ammatiksi
Wist ei ole mikään aloittelija alallaan. Ensimmäistä kertaa hän tutustui taikatemppuihin ollessaan vasta 13-vuotias.
"Kaverini näytti minulle tempun, ja minä innostuin siitä valtavasti. Esiinnyin jo heti samana iltana perheelleni. Sitten menin kirjastoon ja etsin sieltä kaikki taikomisesta kertovat kirjat ja luin ne läpi", Wist muistelee.
Wist pääsi pian esiintymään erilaisissa tapahtumissa – kouluissa ja kerhoissa – mutta ammattia ei taikomisesta hänelle vielä siinä vaiheessa tullut. Hän ehti perustaa muulla alalla toimivan yrityksen, mutta joutui luopumaan siitä laman seuraamuksena 90-luvun alussa. Vasta tämän jälkeen hän alkoi harjoitella temppuja tosissaan.
"Aloitin esiintymällä ravintoloissa siten, että kiersin pöydästä pöytään taikatemppuja tehden. Siihen aikaan tämä oli aivan uutta, ja ihmiset pitivät siitä kovasti. Työskentelin tuolloin paljon ravintoloissa, lähinnä viikonloppuisin", Wist kertoo.
"Sitten asiat vain lähtivät rullaamaan omalla painollaan. Sana kiiri eteenpäin, ja aloin saada työtarjouksia laivoilta, yrityksiltä ja ohjelmatoimistoilta. Vuoden päästä olin varma, että tämä oli ammattini", hän lisää.
Ei oikotietä menestykseen
Nykyään Wistillä on oma yritys. Hän esiintyy taikurina esimerkiksi erilaisissa yritystapahtumissa, lastenkutsuilla, laivoilla, ravintoloissa, hotelleissa ja messuilla.
"Esimerkiksi messuilla saatan työskennellä yritykselle, joka etsii uusia asiakkaita. Tehtävänäni on silloin taikojeni ja puheitteni kautta saada ihmiset kiinnostumaan juuri kyseisestä yrityksestä. Tällöin on tehtävä taustatyötä ja otettava selvää, mitä yritys haluaa itsestään ulospäin viestittää", hän kertoo.
Tyypillisiä työpäiviä ei Wistillä ole, puhumattakaan säännöllisistä työajoista. Taikuri on sesonkityöläinen: kesä on rauhallista aikaa, kun taas pikkujoulukausi marras-joulukuussa on hektinen.
"Parasta työssä on vapaus. Saan olla itseni herra. Minulle on tärkeää, että saan tehdä sellaista työtä, josta todella pidän. Samalla pystyn antamaan ihmisille jotakin, josta he pitävät: saan heidät hyvälle tuulelle", Wist perustelee.
Pienenä haittapuolena työssä Wist mainitsee taloudellisen epävarmuuden. On mahdotonta olla täysin varma, että töitä riittää jatkossakin.
"Työllisyystilanteeseen voi kuitenkin itse vaikuttaa paljon. Keikkaa riittää sille, joka tekee työnsä hyvin. Tehokas markkinointi saattaa tietenkin olla avuksi, mutta mitään oikotietä ei kuitenkaan ole", Wist muistuttaa.
Tekemällä oppii
Taikuriksi ei voi valmistua mistään oppilaitoksesta. Ajatus taikurin peruskoulutuksesta ei Wistin mielestä kuitenkaan olisi hullumpi.
"Koulussa voisi hyvinkin oppia taikatemppujen perusteet mutta ei enempää. Tärkeintä on tahto tulla taikuriksi. Tahto johdattelee tässä ammatissa eteenpäin", hän toteaa.
Wist itse on suurimmaksi osaksi itseoppinut. Parasta oppia hänelle on ollut seurata muiden taikureiden työskentelyä esimerkiksi tv:ssä, kirjoissa ja kongresseissa ulkomailla. Jaksoittain muutaman kuukauden kerrallaan hän opettelee uusia temppuja. Ahkera harjoittelu on välttämätöntä.
"Mutta yksi asia, jota ei voi harjoitella, on itse esiintymistilanne. Siinä ei auta muu, kuin tehdä sitä käytännössä. Kotona voi harjoitella kuvitellen, mitä lavalla tapahtuu. Mutta minkä luulee tapahtuvan, ei kuitenkaan tapahdu. Jokainen esiintyminen on aina uusi ja erilainen", Wist huomauttaa.
Oma kiinnostus on tärkeintä
Wistin mukaan kyky taikoa ei ole mikään synnynnäinen lahja vaan sen voi oppia. Ratkaiseva tekijä on kiinnostus taikomiseen. Lisäksi työ vaatii sosiaalista luonnetta ja psykologista silmää: kykyä ymmärtää katsojia ja puhua heille oikealla tavalla vaikuttamatta ylimieliseltä.
"Taikuriksi haluavan kannattaa ottaa yhteyttä henkilöön, joka osaa näyttää, mistä taikomisessa on kyse. Suosittelen alkuun myös muutamaa oppituntia. Lisäksi on hyvä hakeutua taikurikerhoon oppiakseen tuntemaan oikeita ihmisiä. Paras ikä aloittaa on 11–13 vuotta, koska silloin oppii niin nopeasti", Wist neuvoo.
Onko aikuisena sitten liian myöhäistä aloittaa?
"Ei ollenkaan! Kaikki riippuu kiinnostuksesta ja halusta oppia", hän lisää jämäkästi.