Internetin yleisimmät tiedonlähteet ja mitä niistä voi löytää.
Internet voi olla tietoa janoavalle virvoittava lähde, mutta myös upottava suo. Seuraavat perusasiat on hyvä pitää mielessä, kun hakee tietoa Internetistä:
- muista lähdekritiikki – Internetissä ei ole julkaisukynnystä eikä kaikki väitetty pidä paikkaansa
- tarkista tieto useasta lähteestä
- tuorein tieto ei aina löydy Internetistä
Internetissä tietoa voidaan hakea monin eri tavoin. Seuraavassa käydään lyhyesti läpi Internetin yleisimmät tiedonlähteet.
Sähköposti
Tietokannat
Hakukoneet
Aihehakemistot
Uutisryhmät
IRC
RSS
Sähköposti
Sähköposti on Internetin eniten käytetty ja yhä edelleenkin hyödyllisin palvelu. Sähköpostin avulla on helppo pitää yhteyttä vaikkapa Australiassa asuvaan ystävään.
Kun oma sähköpostiosoite on hankittu, voi liittyä jollekin postituslistalle. Se on kätevä tapa hankkia uusinta tietoa jostakin aihepiiristä. Useiden sivustojen ylläpitäjät lähettävät säännöllisesti sähköisiä uutiskirjeitä rekisteröityneille käyttäjille. Kannattaa kuitenkin olla tarkka siitä, mitä tietoja itsestään antaa rekisteröitymisen yhteydessä. Liian monelle postituslistalle liittyminen ei ole järkevää; muuten postilaatikko täyttyy nopeasti kaikenlaisesta ylimääräisestä.
Oman sähköpostiosoitteen hankkiminen ei edellytä Internet-liittymää, sillä ilmaisia sähköpostipalvelimia on useita. Ilmaisissa sähköpostiosoitteissa on myös se etu, että niitä voi käyttää miltä koneelta tahansa. Erillistä sähköpostiohjelmaa ei tarvita, koska posteja voi lukea selaimen kautta.
Hotmail on eräs suosituimmista ilmaisia sähköpostiosoitteita tarjoavista palveluista. Hotmailista saa oman sähköpostiosoitteen, kunhan on täyttänyt perustietolomakkeen ja hyväksynyt palvelun käyttöehdot.
Tietokannat
Monet organisaatiot tarjoavat pääsyn laajojen tietokantojen selailuun. Tietokannoista voi etsiä hyvin tarkkaan määriteltyä tietoa.
Tietokantoja on monentyyppisiä. Yleisimpiä ovat erilaiset kirjastotietokannat, joista voi etsiä esimerkiksi lehdissä julkaistuja artikkeleita. Pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmatietokanta HelMet ja Helsingin yliopiston kirjaston aineistoluettelo Helka ovat hyviä esimerkkejä kirjastojen tarjoamista palveluista.
Englantilaisella tietosanakirjasarja Encyclopedia Britannicalla on erinomaiset sivut, joilta voi hakea tietoa useista tietokannoista. Britannican tietokantahaku toimii hyvin, ja kaikki sivuston artikkelit ovat erittäin perusteellisia ja monipuolisia.
Internetissä on myös innokkaiden harrastajien kokoamia erikoistietokantoja. The Internet Movie Database on tällainen tietokanta. Siihen on kerätty hämmästyttävän suuri määrä elokuviin liittyvää tietoutta. Eri puolilla maailmaa asuvat ihmiset päivittävät tietokantaa jatkuvasti, joten myös tuoreimpien elokuvien tiedot löytyvät nopeasti.
Osa tietokannoista on maksullisia tai niihin pääsevät vain rekisteröityneet käyttäjät. Korkeakoulujen tai muiden vakiintuneiden organisaatioiden tietokannat ovat usein ilmaisia ja myöskin luotettavimpia.
Hakukoneet
Kaikki hakukoneet toimivat samalla periaatteella: sanahaulla. Hakukenttään kirjoitetaan yksi tai useampi hakusana, jonka jälkeen hakukone listaa linkit niille WWW-sivuille, joilta hakusanat löytyvät.
Hakukoneet sopivat parhaiten tiedonhakuun silloin, kun hakija tietää tarkkaan mitä hakee. Hakukoneiden ohjeisiin on hyvä tutustua ennen hakujen tekoa, sillä hakutulokset paranevat ratkaisevasti, jos haun osaa rajata oikealla tavalla. Hakukoneet painottavat sivuja analysoidessaan eri asioita, joten kannattaa kokeilla samaa hakua useilla eri hakukoneilla.
Vaikka hakukoneet ovat tehokas apu tiedonhaussa, on niissä myös puutteita. Hakukoneiden omia hakemistotietokantoja ei voida päivittää reaaliaikaisesti, minkä vuoksi hakutulokset ovat usein vanhentuneita. Vielä suurempi ongelma on se, että hakukoneet kattavat vain pienen osan Internetin tietosisällöistä. Hakukoneet eivät esimerkiksi pysty keräämään tietoa sellaisilta sivuilta, joiden sisältö muodostuu dynaamisesti tai joilla tieto täytyy hakea tietokannasta.
Tunnettuja hakukoneita ovat Google ja AltaVista. Kummastakin on olemassa myös suomenkieliset versiot. Kotimaisista hakukoneista kannattaa tutustua suomi24.fi-hakupalveluun. Haun voi rajoittaa koskemaan vain suomalaisia WWW-sivuja tai vain yritysten sivuja.
Aihehakemistot
Aihehakemistot ovat toimitettuja linkkilistoja, joissa linkit on ryhmitelty eri aiheiden mukaan. Aihehakemistot eivät pysty tarjoamaan yhtä paljon tietoa kuin hakukoneet, mutta tieto on toisaalta laadukkaampaa, sillä linkit ovat ihmisten eivätkä automaattien valikoimia.
Tiedonhaku on yleensä helpointa aloittaa aihehakemistoista, sillä niistä saa hyvän yleiskuvan verkossa tarjolla olevasta tiedosta. Parhaiden aihehakemistojen linkit ovat informaatioalan ammattilaisten valikoimia ja kuvailemia, joten tiedonhakija säästää aikaa, kun valtavan tietomäärän jäsentely on tehty jo etukäteen. Aihehakemistot sopivat tiedonhakuun varsinkin sellaisissa tapauksissa, joissa kiinnostuksen kohde on laaja ja selkiintymätön.
Tunnetuin aihehakemistoista on Yahoo. Suomen parhaat aihehakemistot ovat julkishallinnon aihehakemisto Suomi.fi, Tieteen linkkitalo sekä Hämeenlinnan kaupunginkirjaston ylläpitämä Makupalat. Useilla aloilla on lisäksi omat erikoishakemistonsa.
Uutisryhmät
Uutisryhmät (Usenet News) eivät nimestään huolimatta ole uutispalveluja, vaan pikemminkin eräänlaisia sähköisiä ilmoitustauluja. Ne ovat paras vaihtoehto ajankohtaisen tiedon etsintään ja tietyn alan kehityksen seurantaan. Uutisryhmien kirjo on valtava: melkeinpä millä tahansa aiheella on oma uutisryhmänsä, ja uusia perustetaan kaiken aikaa.
Uutisryhmiä voi seurata selainten sähköposti- tai uutisryhmäohjelmien avulla. Saatavilla on myös erillisiä uutislukuohjelmia, kuten Tin, Agent ja Free Agent.
Uutisryhmät on jaettu hierarkkisesti eri aiheisiin. Uutisryhmän osoite kertoo, mihin aihepiiriin ryhmä liittyy ja mitä aihetta siellä käsitellään. Esimerkiksi uutisryhmä rec.music.opera liittyy vapaa-ajan ja musiikin alueisiin ja sen aiheena on ooppera.
Uutisryhmän keskustelua kannattaa seurata jonkin aikaa, ennen kuin ryhtyy itse kirjoittamaan viestejä. Siten oppii, millä tyylillä ryhmään kirjoitetaan ja mihin siellä on mahdollista saada vastaus. Uutisryhmillä on yleensä myös FAQ (usein kysytyt kysymykset), joka on syytä lukea.
Uutisryhmissä on helppo jakaa tietoa samasta aiheesta kiinnostuneille. Johonkin vaikeaan kysymykseen saa melko nopeasti vastauksen sille omistautuneesta uutisryhmästä. Toisaalta uutisryhmissä esitettyihin asioihin tulee aina suhtautua varauksellisesti. Tieto sekoittuu usein huhuihin, ennakkoluuloihin ja yksioikoisiin mielipiteisiin.
IRC
IRC eli Internet Relay Chat tarkoittaa reaaliaikaista keskustelua. IRC ei ole varsinainen tietolähde, se sopii pikemminkin hetkessä elävään jutusteluun. Toisaalta IRC-sovelluksia voi käyttää myös vakavampaan keskusteluun ja tiedonhankintaan. Hyviä esimerkkejä tästä ovat valtionhallinnon keskustelufoorumi www.otakantaa.fi ja Helsingin kaupunginkirjaston chat-neuvonta Kysy online.
Helsingin kaupunginkirjaston chat-neuvontaa ja valtionhallinnon keskustelufoorumia voi käyttää suoraan selaimen kautta. Yleensä IRC-keskustelua varten tarvitaan kuitenkin erillinen IRC-ohjelma, esimerkiksi mIRC.
IRC:ssä keskustelut jakaantuvat useille eri kanaville. Kanavilla voi keskustella joko julkisesti tai yksityisesti. IRC-käyttöliittymä jakaantuu tavallisesti kahteen osaan. Suuremmalla alueella näkyy reaaliaikaisesti päivittyvä keskustelu, johon eri käyttäjien lähettämät viestit ilmestyvät. Sen alla on rivi, johon omat viestit kirjoitetaan.
Alkuperäisen IRC-järjestelmän suunnitteli suomalainen Jarkko Oikarinen. Järjestelmää on sittemmin kehitetty entistä toimivammaksi.
RSS
RSS on lyhenne sanoista Really Simple Syndication tai vaihtoehtoisesti Rich Site Summary. RSS on XML-kieleen perustuva tapa välittää materiaalia tiedon tuottajilta tiedon kuluttajille. Tiedon tuottajat merkitsevät WWW-sivuillaan haluamansa aineiston RSS-koodilla, jolloin se on kenen tahansa haettavissa.
RSS-feediä eli RSS-syötettä tarjoavat monet uutispalvelut ja blogit. Palvelun merkkinä on usein pieni oranssi kuvake, jossa lukee "RSS". RSS-syötteiden lukemiseen tarvitaan yleensä erillinen lukijaohjelma. Joissakin selaimissa on kuitenkin jo valmiina tuki RSS-paveluille.
RSS:n suurin etu on siinä, että tiedon hakijan ei enää tarvitse vaeltaa Internetissä etsimässä tietoa, vaan tiedon voi ikään kuin etukäteen tilata itselleen. Kun on kerran tilannut RSS-syötteen, lukijaohjelma tai selain käy sen jälkeen aina automaattisesti hakemassa tuoreimmat tiedot.