Uudet verkkopohjaiset oppimisalustat pohjautuvat tutkivaan oppimiseen.
Tietoyhteiskunnassa ainoa pysyvä asia tuntuu olevan jatkuva muutos. Muuttuva ympäristö vaatii siinä elävältä yksilöltä sopeutumiskykyä. On opittava uusia taitoja ja hallittava erilaisia strategioita selviytyäkseen. Näihin uusiin haasteisiin on pyritty vastaamaan uusilla oppimismuodoilla.
Tutkimalla oppiminen
Monissa ammateissa toimenkuva on muuttunut. Myös kokonaisia ammattikuntia on kadonnut. Esimerkiksi ennen toimistotyöhön kiinteästi kuuluneet konekirjoittajat ovat kadonneet miltei kokonaan. Samoin uusia ammattinimikkeitä ilmestyy vanhojen tilalle.
Useat näistä uusista ammateista toimivat tiedon hallinnan ja käsittelyn alalla. Keskeisiksi taidoiksi ovat nousseet tiedon etsiminen, tuottaminen, kehittäminen ja luominen. Aina ei riitä, että hallitsee tietyn rajatun osaamisalueen. On myös osattava tuottaa uutta tietoa.
Nämä uudet työelämän haasteet ovat vaikuttaneet opetukseen. On alettu puhua tutkivasta oppimisesta. Opiskelijaa ei enää nähdä passiivisena tiedon vastaanottajana, vaan aktiivisena tiedon tuottajana. Merkityksellisen ja keskeisen aineksen löytäminen on tullut tärkeäksi taidoksi infoähkyn keskellä. Tutkiva oppiminen perustuu käsitykseen, jossa oppilaan oma ajattelu vaikuttaa siihen, millaista tietoa hän omaksuu. Tavoitteena on harjaannuttaa oppilas monipuoliseen ajatteluun.
Tutkivassa oppimisessa ei siis opetella passiivisesti tietoa, vaan oppilas joutuu pohtimaan alusta asti oppimansa tiedon merkitystä ja rakennetta. Oppimisen edellytykseksi nähdään myös kyky kyseenalaistaa opittu asia.
Tietokone oppimisvälineenä
Tutkivan oppimisen periaatteita on toteutettu paljon tietokoneavusteisen opettamisen yhteydessä. Internet mahdollistaa tutkivan oppimisen toteuttamisen, koska oppilaalla on käytössään maailman suurin tietopankki. Samoin oppilas voi harjaannuttaa kriittisyyttä tietoa etsiessään. Tunnetustihan Internetissä on tarjolla paljon paikkaansa pitämätöntä tietoa ja suoranaista roskaakin.
Samoin Internet kommunikaation välineenä mahdollistaa hyvin laaja-alaisen viestintäverkoston. Oppilaat voivat olla yhteydessä toisiinsa jopa eri mantereilta.
Vaikka tietokoneavusteinen opettaminen on kehittynyt paljon, on sen toteuttamisessa vielä paljon vaikeuksia. Tietokoneen hyväksikäyttö opiskelussa vaatii hyvää suunnittelua niin oppilaitoksilta kuin oppilailtakin. Ei riitä pelkästään se, että oppimateriaalia vain jaetaan verkossa. Oppimiselle on tehtävä oma oppimisalusta.
Future Learning Environment
Hyvä esimerkki suunnitellusta oppimisalustasta on Helsingin yliopiston ja Taideteollisen korkeakoulun yhteistyönä on kehitetty Future Learning Environment (FLE) -projekti. FLE:n kehittäminen on aloitettu jo vuonna 1998 ja siinä on ollut mukana useita eri tahoja.
- Monet mukana olleet yhteistyökumppanit ovat poistuneet projektista tai niiden toiminta on vain lakannut, Taideteollisen korkeakoulun projektikoordinaattori Teemu Leinonen kertoo FLE:n värikkäistä vaiheista.
Projektin tarkoituksena on ollut tutkia ja kehittää uuden median käyttöä opetuksessa ja oppimisessa. Kehitystyö pyrkii perustumaan uusimpaan kognitiiviseen tutkimukseen.
Projektin viimeisin vaihe on FLE3, joka on Internetissä vapaasti levitettävä oppimisalusta. Se on tarkoitettu tukemaan tiedonrakentelua ja suunnattu hyvin laajalle käyttäjäkunnalle. FLE3 on avoimen lähdekoodin mukaisesti julkaistu, joten sen kehittämiseen ovat kaikki tervetulleita. Oppimisalusta on käännetty 13 eri kielelle.
- On mahdotonta tietää kuinka laaja käyttäjäkunta meillä on, koska jaamme ohjelmaa ilmaiseksi. Kai joku noiden 13 kielen alueella oppimisalustaamme käyttää, Teemu Leinonen selvittää naurahtaen.
FLE3 muodostuu kolmesta osasta. Verkkotyöpöytä on toiminto, jossa opettaja ja oppilaat voivat varastoida erilaisia dokumentteja, kuvia, taulukoita ja kaavioita. Tätä informaatioita voidaan jakaa keskenään. Opittu asia opitaan yhdessä jakamalla osaamista ja tietoa. Näin toteutetaan samalla tutkivan oppimisen perusteisiin kuuluvaa jaettua asiantuntijuutta.
Toinen moduuli on tiedonrakentelu. Tässä oppilaat ja opettaja muodostavat analyyttista dialogia opittavasta asiasta. Tarkoituksena on käydä ohjattua keskustelua ja samalla syventää näkemystä opitusta. Opettaja voi esimerkiksi antaa keskustelun aikana oppilaille erilaisia ongelmia ratkaistavaksi.
– Ohjattu keskustelu pyrkii olemaan kuin tieteellinen tutkimus. Opiskeleminen muistuttaa enemmän opintopiiriä kuin luento-opettamista, Teemu Leinonen kuvaa tietokonevälitteisen ja tavalliseen opiskeluun välistä eroa.
Viimeisenä osana FLE3:ssa on jammailu. Opintoryhmä voi tässä työkalussa muokata digitaalisesta materiaalista oman "alueensa", jossa kuvin, äänin, videoin ja tekstein opittua asiaa toteutetaan. Jammailutyökalu antaa paljon vapauksia.
– Esimerkiksi käsityötieteenlaitoksella oppilaat kehittelivät vaatteita keskosille "jammailemalla", Leinonen kertoo käytännön kokemuksista. Eräät lähtivät suunnittelemaan tämän pohjalta jalkineita ja toiset myssyjä.
Oppimisen tulevaisuus
Oppimisen tulevaisuudesta Leinosella on näkemys, jonka mukaan tietokoneiden rooli tulee tarkentumaan tässä lähivuosina. Tietokoneesta tulee luokkaopetuksen apuväline ja samalla se arkipäiväistyy. Tietokone on oppilaiden ja opettajan yhteinen muistikirja.
FLE-projektissa on myös alettu pohtimaan mahdollisia mobiiliversioita tietokoneavusteisesta oppimisesta. - Kaupunkikalusteiden suunnittelussa oppilaat voisivat aivan hyvin mennä kamerapuhelimien kanssa kaupungille kuvaamaan ja oppimaan, Leinonen antaa esimerkin. Samoin parturi-kampaajaksi opiskelevat voisivat heti harjoitustyön tehtyään näyttää aikaansaannoksensa ohjaajalle ja muille kurssitovereille, jotka voivat olla maantieteellisesti kaukana toisistaan.
Loppujen lopuksi tekniikka ei ole keskeisimmällä paikalla uusia oppimismuotoja kehiteltäessä. Tärkeintä on tiedon käsitteleminen ja sen omaksuminen. Informaatioteknologia ei opiskele puolestamme, mutta se voi estää oppimista haittaavien hierarkioiden muodostumisen antamalla oppilaalle ja opettajalle uusia keinoja kommunikoida keskenään.
Kirjoittaja työskentelee WWW-toimittajana Helsingin yliopiston avoimessa yliopistossa.