Ammatillinen koulutus on suosituinta vankien keskuudessa.
Vankilassa järjestetään koulutusta yhteistoiminnassa ulkopuolisten oppilaitosten kanssa. Tavoitteena on kehittää ja ylläpitää vankien ammattitaitoa tai muuten kehittää heidän mahdollisuuksiaan tulla toimeen yhteiskunnassa.
Päivittäin opiskelee noin 12% vangeista. Eniten, 53% harjoitti ammatillisia opintoja, perusopetuksen oppimäärää suoritti 19% ja lukio-opintoja 7% (vuoden 2000 tietoja).
Ammatillisen koulutuksen toteuttavat ammatilliset oppilaitokset tai ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset, jotka myös antavat todistuksen. Useassa vankilassa on myös mahdollisuuksia oppisopimuskoulutuksen järjestämiseen joillakin vankilan työaloilla.
Vuonna 2000 vankiloissa järjestettiin yhteensä 90 ammatillista tai ammattiin valmentavaa koulutuskokonaisuutta. Kaikkiaan 16 eri ammattialaa oli edustettuna.
Kurssimuotoinen opetus mielekkäintä
Vankien ammatillinen opetus on järkevää toteuttaa kurssimuotoisena ihan käytännön syistä. Harvalla vangilla tuomio riittää kokonaisen ammattitutkinnon suorittamiseen, sen sijaan eri mittaisiin kursseihin rangaistusaika riittää.
Lisäksi vanki voi saada ulkopuolisen opintoluvan käydäkseen vankilan ulkopuolella läsnä olevana opiskelijana sellaisessa oppilaitoksessa, johon hänet on hyväksytty opiskelijaksi. Kuopion kulmalta katsottuna voisi sanoa, että kaikissa kuopiolaisissa ja muutamassa lähikunnan oppilaitoksessa on ollut vankeja opintoluvalla opiskelemassa.
Ammatillisen tutkinnon suoritti 20 vankia vuonna 2000. Luku ei ole suuren suuri, mutta siitä juuri käy ilmi se, että tuomion pituus ja koulutuksen pituus eivät vastaa toisiaan.
Suosituinta ammatillisen koulutuksen puolella on ollut tietotekniikka. Yleensä tietotekniikan opiskelijat eivät juurikaan keskeytä opintojaan.
Ongelmana ammatillisen koulutuksen puolella on koulutuksen jatkaminen siviilissä silloin, kun koulutus järjestetään vankilassa. Tarvitaan paljon yhteistyötä mm. oppilaitoksen ja työvoimaviranomaisen kanssa, jotta jatkopaikka saataisiin.
Soveltuvin osin vanki voi myös jatkaa siviilissä kesken jääneitä ammattiopintojaan vankilassa. Tunnen parhaiten Kuopion vankilan käytännön ja täällä on suoritettu loppuun ainakin catering-alan tutkinto, autoalan sekä kone- ja metallialan perustutkinto sekä ammattikorkeakoulun puolella talonrakennustekniikan tutkinto. Muutama opiskelija on suorittanut Markkinointi-instituutissa sijoittajaneuvojan tutkinnon ja markkinoinnin perustutkinnon.
Peruskoulu ja lukio loppuun vankilassa
Peruskoulun suorittaminen on mahdollista lähes kaikissa Suomen vankiloissa opinto-ohjaajan ohjauksessa. Aikuislukio järjestää lukio-opetusta ainakin Helsingin, Riihimäen, Hämeenlinnan, Kylmäkosken, Oulun ja Pyhäselän vankilassa. Etälukion opetussuunnitelman mukaisesti voi opiskella lähes kaikissa vankiloissa.
Vuonna 2000 perus- ja lukio-opetuksessa oli yhteensä 419 vankia. 19 vankia suoritti peruskoulututkinnon ja 4 vankia ylioppilastutkinnon.
Nimenomaan peruskoulun osalta tilanne joidenkin vankien kohdalla on ongelmallinen siinä mielessä, että he ovat aikoinaan suorittaneet peruskoulunsa ns. armovitosilla. Vankilassa olisi aikaa korottaa arvosanoja, mutta kielten ja matemaattisten aineiden osalta se tarkoittaa lähes koko yläasteen oppimäärän suorittamista. Koska pohjatiedot ovat heikot, menestystä ei heti tule ja tämän opiskelijaryhmän osalta pitkäjänteisyys on kaikkein heikoimmilla.
Oppisopimuskoulutusta
Työtoiminnan yhteydessä järjestetään joissakin vankiloissa myös oppisopimuskoulutusta. Oppisopimuskoulutuksen työnopetuksesta vastaavat vankiloiden työnjohtohenkilöstö. Tutkintojen tietopuoliset opinnot järjestetään yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Yleisimmät oppisopimusalat ovat puutyöala, autoala, kone- ja metalliala, maaseutuvankiloissa Sukevalla ja Pelsolla myös maatalous- ja metsäala.
Näyttäisi siltä, että oppisopimuskoulutus, jossa teoriaa on sopivasti ujutettu työn oheen, on hyvä vaihtoehto sellaisille vangeille, joilla on kielteinen kuva koulusta. Oppisopimuskoulutuksen jatkaminen vapautumisen jälkeen on ongelmallista, koska vangin työssäoppimispaikka ei enää voi olla vankila ja siviilissä työssäoppimispaikan hankkiminen taas voi olla todella työlästä.
Tietyin edellytyksin vangit voivat käydä opiskelemassa vankilan ulkopuolella. Vuonna 2000 rangaistuslaitoksen ulkopuolella opiskeli 135 vankia. Suurin osa opiskeli ammatillisissa aikuiskoulutuskeskuksissa tai ammatillisissa oppilaitoksissa.
Opiskelun ongelmat
Opiskelua vaikeuttavia tai rajoittavia tekijöitä on muutamia. Tutkintavankeusaikana, toisin sanoen silloin, kun vangin oikeusasioiden käsittely on vielä kesken, opiskelumahdollisuudet rajoittuvat siihen vankilaan, missä vanki juuri silloin on. Kuopiossa tämä tarkoittaa sitä, että peruskoulu- ja etälukio-opinnot ovat mahdollisia. Siviilissä kesken jääneen ammatillisen koulun teoriaopinnot ovat mahdollisia, tosin se vaatii opiskelijalta melko hyviä valmiuksia itseopiskeluun ja tietenkin yhteistyötä "siviilikoulun" kanssa. Jos vangin tulee päästä vankilan ulkopuolelle esim. tenttiin tai pääsykokeisiin, tilaisuudessa on aina vartija mukana.
Vankeusvangin opiskelumahdollisuudet ovat oikeastaan kiinni vangista itsestään. Vankila ei juurikaan esteitä aseta. Vankien kannalta ongelmana on se, että kaikkea koulutusta ei ole kaikissa vankiloissa. Vangit ovat usein aika haluttomia siirtymään laitoksesta toiseen, koska siirtyminen hankaloittaa vangin ja hänen läheistensä tapaamisia.
Opiskelumotivaatio onkin sitten vähän hankalampi juttu. Aika usein motivaationa on vankityön välttäminen. On voimassa sellainen käsitys, että opiskelija pääsisi jollakin tavalla "helpommalla" kuin työssä käyvä vanki.
Motivaationa saattaa myös olla siirto paremmalle osastolle, siirto avolaitokseen. Opiskelun kannalta kriittinen piste onkin vangin vapautuessa; jos motivaatio on ollut kohdallaan, vanki jatkaa opiskeluaan. Valitettavan usein vangit sanovat, että kalterinkuvat on ensin juotava pois ja vasta sitten voi opiskelua jatkaa. Tässä yleensä opiskelu häviää.
Parhaiten tuntuisivat onnistuvan ne vangit, jotka opiskelevat suorittaakseen jonkin tutkinnon tai ne, jotka ovat olleet ns. siviiliopiskelijoina vankilan ulkopuolella riittävän pitkän aikaa ja ovat ryhmäytyneet siviiliopiskelijoihin.
Niin kivalta kuin tuntuisikin ajatella, että kouluttautuminen on keino päästä rikoskierteestä, asia ei ole näin. Vangit ovat moniongelmaisia, ja ongelmista ylivoimaisesti suurin on päihdeongelma. Usealla on takanaan pitkä huumausaineiden käyttöputki ja ennen kuin opiskelua edes voidaan ajatella, on ensin "opittava olemaan ihminen". On hyväksyttävä, että joidenkin vankien kohdalla koulutus on viimesijainen toimenpide. Vankiloissa on ollut pakko järjestää ns. valmentavaa/ohjaavaa koulutusta. Sisällöltään se voi olla moninaista, mutta punaisena lankana kaikessa on sitoumus päihteettömyyteen.
Vankeinhoitolaitoksessa miesvankien koulutusasiat on paremmin hoidettu kuin naisvankien. Naisvankien pääasiallinen sijoituspaikka on Hämeenlinnan vankila. Hämeenlinnan vankila taitaa myös olla ainoa laitos, missä nais- ja miesvangit voivat osallistua samalle kurssille. Muissa vankiloissa on vaikeuksia löytää naisvangeille miesvangeista erillään olevia asunto-osastoja, vaikka kursseille naisia voitaisiin ottaakin.
Hämeenlinnassa naisvangit voivat suorittaa peruskoulu- ja lukio-opintojen lisäksi ammatillisella puolella hiusalan perustutkinnon moduleja sekä oppisopimuskoulutuksena ompelu- keittiö ja pesula-alan opintoja.
Miten opetustyötä voidaan arvioida tai mitata? Ei metreillä, litroilla tai markoilla. Tuloksia voidaan arvioida vasta vuosikymmenten jälkeen.
Kirjoittaja toimii opinto-ohjaajana Kuopion vankilassa.