Web-suunnittelija nauttii työn vapaudesta

Verkkosivujen väsääjältä vaaditaan kärsivällisyyttä, kommunikointikykyä ja luovuutta.

Netissä surffailu sujuu jo niin ala-astelaisilta kuin eläkeläisiltäkin, mutta sisällön tuottaminen ihmeelliseen internetiin on jo ammattilaisten hommaa. Nimikeviidakko sekoittaa ummikon pään: systeemisuunnittelija, käyttöliittymäsuunnittelija, ohjelmoija...

Mitä ihmettä web-suunnittelu oikeastaan pitää sisällään, web-alalla toimiva Jussi Mäntysaari?

”No, nettisivujen suunnittelua”, Jussi Mäntysaari tiivistää. ”En tiedä, miksi termiksi on vakiintunut juuri web-suunnittelu. Tietenkin se tarkoittaa vähän eri asiaa jossakin isossa nettipuolta tekevässä mainostoimistossa kuin esimerkiksi minun kohdallani. Pääasiassa kysymys on siis kuitenkin internetsivujen suunnittelusta. Tähän kuuluu niin käyttöliittymän ja rakenteen kuin graafisen ilmeen ja sisällönkin suunnittelua.”

Web-osaajan työpäiviin kuuluu esimerkiksi asiakaspalavereita, joissa tutustutaan tilaajan toiveisiin ja hiotaan yhteisiä ratkaisuja. Kartoituksen alla voi olla vaikkapa kohderyhmä tai käyttötarkoitus.

”Palavereita on aina liian vähän, vaikka ne ovat projektin onnistumisen kannalta kaikista tärkeimpiä”, Mäntysaari valittaa.

Kritisoitavaa löytyy myös toimeksiannon tekijöitä kohtaan. Noviiseilla riittää harhaluuloja verkkosivujen työstämisen suhteen. Ulkopuolisten liiallinen kontrollointi-into kaventaa ammattilaisen mahdollisuuksia toteuttaa itseään ja luoda paras lopputulos.

”Asiakkaiden kannattaisi antaa web-suunnittelijan suunnitella sivunsa. Jos he ryhtyvät itse pykäämään suunnitelmia, lopputulos on poikkeuksetta huono. Sivut suunnitellaan käyttäjää varten, ei asiakasyrityksen pomon silmää miellyttämään. Lisäksi ihmiset luulevat toisinaan, että verkkosivut syntyvät sormia napsauttamalla, ja että sivujen sisältö syntyy ikään kuin itsestään koodaamisen ohella. Sisältö on kuitenkin aina sivuston tärkein osa.”

Palaverien lisäksi työaika kuluu koneen ääressä istuen. Jussi Mäntysaaren mielestä kunkin projektin alku on työn antoisinta aikaa.

”Suunnitteluvaihe ja koodin rakentaminen on kaikesta hauskinta. Kun rakenteen saa toimivaksi, seuraa tylsä vaihe, eli sivun koostaminen.”

Erilaisia projekteja

Internet-sivujen tekoon kuuluu varsinaisen suunnittelun lisäksi myös muita työvaiheita, kuten html-, CSS- ja flash -ohjelmointia. Termit voivat kuulostaa maallikolle heprealta, mutta esimerkiksi html-alkeita voi opetella suhteellisen vaivatta kuka tahansa.

Siinä missä suurissa firmoissa on henkilökuntaa prosessin eri vaiheita ja osa-alueita varten, Mäntysaari tekee kaiken itse. Toisinaan grafiikat täytyy pyytää ulkopuoliselta, tai ne toimitetaan tekijälle. Projektien sisältö siis vaihtelee.

”Viimeksi tein eräälle arkkitehtitoimistolle koodin heidän sivuihinsa”, Jussi muistelee äskettäistä toimeksiantoaan.

Mäntysaari ei elä pelkällä web-suunnittelulla, vaan tekee sivutoimisesti myös toimittajan töitä. Lisäksi hän päivittää kahden musiikkilehden, Rumban ja Rytmin, verkkosivuja. Tampereen ammattikorkeakoulussa Taiteen ja viestinnän osastolla opiskellut Mäntysaari väsäsi aiheeseen liittyen myös lopputyönsä.

”Opiskelin vuorovaikutteisen viestinnän linjalla. Lopputyöni käsittelee rumba.fi -nettisivujen etusivua, sen rakennetta ja sisällön tarpeellisuutta. Laajemmin työ käsittelee sitä, onko musiikkilehtien nettisivujen tarkoitus vain markkinoida emomediaa, vai toimia itsenäisenä mediana.”

Juuri valmistunut Mäntysaari kertoo, että opiskelussa parasta oli vapaus ja innostava ympäristö. Kritisoitavaa löytyi vain joistakin huonosti motivoituneista kanssaopiskelijoista ja opettajista.

Toiminimi on tarpeen

Myös websuunnittelijalla on muitakin mahdollisuuksia kuin pestautua yritysten leipiin. Moni haaveilee omasta firmasta, jossa aikatauluja ja työmäärää pääsee säätelemään itse. Jussi Mäntysaari ei ole toistaiseksi perustanut omaa yritystä. Aiemmin hän oli osallisena osuuskunnassa.

"Siitä ei tule mitään”, Mäntysaari summaa kuitenkin.

Nyt toiminimen hankkiminen tuntuu ajankohtaiselta.

”Tähän asti yritykset ovat tosin suostuneet maksamaan palkkioni freelancer-verokortilla. Mieluummin ne kuitenkin maksaisivat vain toiminimen tai muun firman lähettämän laskun.”

Vaikka tulevaisuuden kuviot ovatkin siis vielä epävarmoja, Mäntysaari uskoo viihtyvänsä alalla jatkossakin. Työnäkymätkin ovat myönteiset, ja työllistymisaste korkea. Osaajien tarve kasvaa vuosittain entisestään.

”Itse asiassa en oikein tiedä, mikä web-alassa kiehtoo. Ehkä se, että kyseessä on uudehko ala, ja olen seurannut sitä alusta lähtien”, Jussi pohtii.