Taiteiden tutkimus
| Tutkinnot: |
Humanististen tieteiden kandidaatti
Filosofian maisteri
|
| Laajuus ja kesto: |
180 op + 120 op/ 3+ 2 vuotta
|
Taiteiden tutkimus käsittelee eri taiteenaloja ja taidetta ilmiönä. Opiskelijat hakeutuvat yleensä lukemaan jotakin tiettyä taiteenalaa. Aloja ovat
- taidehistoria, joka tutkii visuaalista kulttuuria
- kirjallisuustiede, joka jakaantuu kotimaiseen, pohjoismaiseen ja yleiseen kirjallisuustieteeseen
- teatteritiede eli teatterin ja draaman tutkimus
- musiikkitiede, jossa voidaan suuntautua yleiseen musiikkitieteeseen, etnomusikologiaan tai tietokoneavusteiseen musiikintutkimukseen
- elokuva- ja televisiotutkimus (toistaiseksi vain sivuaineena).
Opinnoissa tutustutaan taiteenalaan ja taideinstituutioihin niin käytännön kuin teoriankin tasolla. Lisäksi perehdytään taiteenalan historiaan sekä tutkimussuuntauksiin ja -menetelmiin. Koulutuksen tavoitteena on oppia tulkitsemaan taidetta ja ymmärtämään sen lähtökohtia.
Osa taideaineista yhdistää eri taiteenalojen tutkimusta:
- Taidekasvatus käsittelee taiteen luovaa tuottamista ja vastaanottamista sekä taidekasvatusta eri ikäkausina.
- Estetiikka tutkii taiteen, kritiikin, kulttuurin ja ympäristön filosofisia kysymyksiä.
- Taiteensosiologia tutkii taiteen ja populaarikulttuurin ilmiöitä sosiaalitieteiden näkökulmasta.
- Mediatutkimus yhdistää taiteentutkimusta ja viestintää.
- Musiikkiterapia on kuntoutusta ja hoitoa.
Työtehtävät ja -paikat
Taiteiden tutkimusta opiskelleet työskentelevät monenlaisissa kulttuurialan tehtävissä esimerkiksi tiedotusvälineissä ja kulttuuri- ja taidehallinnossa. Mahdollisia ammatteja ovat muun muassa kulttuuritoimittaja, kriitikko ja kulttuuritoimenjohtaja tai -sihteeri. Työpaikkana voivat olla lisäksi erilaiset kulttuurilaitokset, taiteilijajärjestöt ja kirjastot.
Alalta valmistuneita on myös tutkimus- ja opetustehtävissä. Kirjallisuustieteilijä voi työskennellä äidinkielenopettajana, teatteritieteilijä ilmaisutaidon opettajana ja musiikkitieteilijä esimerkiksi musiikkioppilaitoksissa yleisten musiikkiaineiden opettajana.
Opiskelualasta ja sivuaineista riippuen myös muut työtehtävät ovat mahdollisia. Kirjallisuustieteilijä voi työskennellä kustantannustoimittajana, kaunokirjallisuuden kääntäjänä tai vapaana kirjoittajana. Teatteritieteen opiskelijoille on ammatti- ja harrastajateattereissa tarjolla erilaisia tehtäviä teatterisihteereistä dramaturgeihin ja tuottajista tiedottajiin. Taidehistoriaa opiskelleiden suurimmat työllistäjät ovat museoala ja rakennussuojelu.
Musiikkitiedettä opiskelleita työskentelee esimerkiksi äänitteitä ja nuotteja julkaisevissa yrityksissä, musiikkioppilaitosten ja orkesterien hallinnossa sekä konserttitoiminnan ja musiikkiteknologian parissa. Estetiikan opiskelu antaa valmiuksia taiteen tutkijan ja kriitikon uralle sekä ympäristö- ja markkinointialalle. Musiikkiterapeutit työskentelevät kuntoutus- ja koulutustehtävissä.
Oppiaineiden nimissä sekä opintojen sisällöissä ja painotuksissa on eroja yliopistojen välillä. Tarkat tiedot opinnoista löytyvät yliopistojen verkkosivuilta.
Taiteiden tutkimusta voi opiskella seuraavissa yliopistoissa:
elokuva- ja televisiotutkimus, estetiikka, musiikkitiede, taidehistoria, teatteritiede, yleinen kirjallisuustiede
kotimainen kirjallisuus, pohjoismainen kirjallisuus
maisterin tutkinnon pääaineena kirjallisuus tai kulttuurintutkimus, kandidaatin tutkinnon pääaineina lisäksi taiteensosiologia, musiikkitiede, naistutkimus sekä mediakulttuuri ja viestintä
kirjallisuus, musiikkitiede, taidehistoria ja taidekasvatus sekä musiikkiterapian maisteriohjelma
kirjallisuus
etnomusikologia, Suomen kirjallisuus, teatterin ja draaman tutkimus, yleinen kirjallisuustiede
kotimainen kirjallisuus, mediatutkimus, musiikkitiede, taidehistoria, yleinen kirjallisuustiede
litteraturvetenskap, musikvetenskap, konstvetenskap
Seuraavien asiasanojen avulla löydät tietoa lähialoista ja muusta aiheeseen liittyvästä Opintoluotsin sivuilla:
elokuva, filosofia, kasvatustiede, kirjallisuudentutkimus, kulttuurihallinto, kulttuurintutkimus, kuvataide, media, museoala, musiikki, sosiaaliala, teatteri, terapia, viestintä
Tietolähteinä on käytetty Opetushallituksen, opetusministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä koulutuksen järjestäjien julkaisuja.
Päivitetty 23.8.2010
|