Oikeustieteen opiskelija perehtyy Suomen oikeudelliseen järjestelmään, julkisoikeudellisiin ja yksityisoikeudellisiin oikeudenaloihin sekä oikeuden yleistieteisiin.
Opinnoissa tutustutaan muun muassa seuraaviin oikeudenaloihin:
- kauppaoikeus
- esineoikeus
- perhe- ja jäämistöoikeus
- velvoiteoikeus
- työoikeus
- ympäristöoikeus
- rikosoikeus
- prosessioikeus
|
- valtiosääntöoikeus
- kansainvälinen oikeus
- eurooppaoikeus
- hallinto-oikeus
- finanssioikeus
- oikeushistoria
- oikeusteoria
- oikeussosiologia
|
Oikeustieteellisiä aineita voi opiskella myös kunnallisalan, kauppatieteiden, hallintotieteiden ja ympäristöpolitiikan aloilla.
Työtehtävät ja -paikat
Oikeustieteilijöitä työllistävät ennen kaikkea oikeuslaitos, valtionhallinto, asianajotoiminta ja elinkeinoelämä.
Perinteisiä juristin ammatteja ovat tuomari, asianajaja, syyttäjä ja opettaja. Lakimiehiä tarvitaan myös yrityksissä tai teollisuuslaitoksissa etenkin yritysjuridiikan asiantuntijoina. Myös oman asianajotoimiston perustaminen on yleistä.
Juristien muita tehtävänimikkeitä ovat esimerkiksi nimismies, henkikirjoittaja, verojohtaja ja kaupunginvouti.
Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet oikeusnotaarit työskentelevät esimerkiksi poliisissa, oikeusaputoimistoissa ja muissa viranomaisissa. Myös pankit, järjestöt ja asianajaja- tai lakiasiaintoimistot palkkaavat oikeusnotaareja hallinto- ja asiantuntijatehtäviin.
Oikeustieteen maisteri voi suorittaa tuomioistuinharjoittelun eli auskultoida. Tällöin hän voi saada varatuomarin arvonimen, jota arvostetaan useissa lakimiestehtävissä. Esimerkiksi asianajajista ja syyttäjistä suurin osa ja tuomareista lähes kaikki ovat varatuomareita.