Yliopistojen tutkintorakenne on kaksiportainen: alempi korkeakoulututkinto (yleensä kandidaatin tutkinto) ja ylempi korkeakoulututkinto (yleensä maisterin tutkinto). Valintakokeissa opiskelija otetaan suorittamaan sekä alempaa että ylempää tutkintoa. Opinnot voi halutessaan jättää alempaan korkeakoulututkintoon.
Farmaseutti- ja lastentarhanopettajakoulutus ovat poikkeuksellisia, sillä niissä opiskelijat valitaan suorittamaan alempaa korkeakoulututkintoa. Lääketieteen ja hammaslääketieteen alalla puolestaan suoritetaan aina suoraan ylempi korkeakoulututkinto, joka on nimeltään lisensiaatin tutkinto.
Alempi korkeakoulututkinto on tarkoitus suorittaa kolmessa vuodessa. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen vie noin kaksi vuotta.
Yliopistollinen tutkinto koostuu yleensä pää- ja sivuaineopinnoista. Tutkintoihin sisältyy myös äidinkielen, toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen opintoja sekä harjoittelua. Osa tutkinnoista on monitieteisiä tai ammatillisesti suuntautuneita koulutusohjelmia. Tarkat tiedot yliopistollisten tutkintojen sisällöistä löytyvät yliopistojen verkkosivuilta.