Mitä tutkintoja on mahdollista suorittaa?
Missä ja millä tavoin voi opiskella?
Mitä tutkinto opiskelijalle antaa?
Esiopetusta annetaan lapselle koulun alkamista edeltävänä vuonna, ja sen tehtävänä on edistää
lapsen kasvamista koululaiseksi. Osallistuminen esiopetukseen on vapaaehtoista,
ja siitä päättävät lapsen huoltajat.
Esiopetus on maksutonta ja järjestetään yleensä päiväkodissa tai koulussa.
Perusopetuksella tarkoitetaan yleensä peruskoulun 1.-9. luokilla annettavaa yleissivistävää opetusta.
Perusopetuksen oppimäärän suorittaminen kuuluu lain mukaan kaikkien Suomessa vakituisesti asuvien
7-16-vuotiaitten oppivelvollisuuteen.
Perusopetuksen tehtävänä on antaa elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja sekä turvata kaikille
kansalaisille yhdenvertainen pohjakoulutus.
Aikuisille tarkoitettua perusopetusta järjestävät muun muassa aikuislukiot, kansalais- ja
työväenopistot sekä kansanopistot.
Peruskoulun päättötodistuksella tarkoitetaan todistusta, jonka saa peruskoulun koko oppimäärän hyväksytysti suorittanut oppilas. Päättötodistuksen saatuaan oppilas voi jatkaa lukioon tai ammatilliseen koulutukseen.
Lukio antaa yleissivistävää koulutusta, jonka pohjalta voi jatkaa opintoihin ammattikorkeakouluissa,
yliopistoissa tai ammatillisissa oppilaitoksissa. Lukio-opinnot tähtäävät yleensä ylioppilastutkintoon,
mutta lukiossa on mahdollista opiskella myös yksittäisiä aineita. Lukion oppimäärän voi suorittaa 2-4
vuodessa. Lukiossa aikuinen voi suorittaa myös perusopetuksen oppimäärän.
Lukio-opintoja voi suorittaa eri tavoin:
Ylioppilastutkinto on lukion päättävä kypsyyskoe, joka mittaa sekä tiedon määrää että kykyä
ymmärtää ja soveltaa opittua. Ylioppilastutkinto antaa yleisen kelpoisuuden ammattikorkeakoulu-
ja yliopisto-opintoihin, lisäksi tutkinnon jälkeen voi jatkaa ammatillisessa koulutuksessa.
Ylioppilastutkinnon voi suorittaa kokonaan yhdellä tutkintokerralla tai hajautettuna
enintään kolmeen peräkkäiseen kertaan.
Lukio-opiskelijan on mahdollista suorittaa myös kaksoistutkinto eli suorittaa ylioppilastutkinnon
ohessa ammatillinen perustutkinto.
Ammatillinen koulutus kehittää osaamista, joka soveltuu suoraan työelämän tarpeisiin.
Käytännönläheiseen koulutukseen sisältyy paljon työssä oppimista.
Koulutukseen kuuluu tutkintoja, joista osa on suunnattu erityisesti aikuisille, ja lisäkoulutusta.
Koulutusta järjestävät
Ammatillisen perustutkinnon suorittaminen vie nuorilla yleensä kolme vuotta, työkokemusta hankkineilla
aikuisilla lyhyemmän ajan. Tutkinnon laajuus on 120 opintoviikkoa.
Tutkintoja ovat esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ja talonrakennuksen
koulutusohjelma, talonrakentaja. Tutkinto antaa valmiuksia ammatin harjoittamiseen. Se tuottaa
jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin.
Ammatillisen perustutkinnon voi suorittaa
Ammattitutkinto on tarkoitettu erityisesti aikuisille. Koulutus on hyvin käytännönläheinen,
joten tutkinnossa vaadittava ammattityöntekijän ammattitaito ja osaaminen joltakin ammatin
erikoisalueelta osoitetaan käytännön työtehtävillä. Tutkintoja ovat esimerkiksi eläintenhoitajan ja
yrittäjän ammattitutkinnot.
Ammattitutkinto on näyttötutkinto, jonka voi suorittaa eri tavoin
Erikoisammattitutkinto on kehitetty erityisesti aikuisten tarpeisiin. Tutkinnossa vaadittava
alan vaativimpien työtehtävien hallinta ja syvällinen osaaminen jollakin ammatin erikoisalueella
osoitetaan käytännön työtehtävillä. Tutkintoja ovat esimerkiksi vanhustyön ja johtamisen
erikoisammattitutkinnot.
Erikoisammattitutkinto on näyttötutkinto, jonka voi suorittaa eri tavoin
Ammattikorkeakoulut antavat käytäntöön suuntautuvaa ja ammatillispainotteista korkeakouluopetusta.
Koulutuksella on vahva yhteys työ- ja elinkeinoelämään, joten teoriaopintojen lisäksi opinnoissa
korostuvat työelämässä tarvittavat käytännön taidot. Opintoihin sisältyy käytännön työskentelyä.
Ammattikorkeakoulut tarjoavat
Tutkinnon laajuus on yleensä 210 – 240 opintopistettä, eräiden tutkintojen 270
opintopistettä. Opiskelu kestää tavallisesti 3,5 - 4,5 vuotta. Opinnot järjestetään
koulutusohjelmina, joissa voi olla suuntautumisvaihtoehtoja. Tutkinto valmistaa ammatillisiin
asiantuntijatehtäviin.
Tutkintonimike määräytyy opiskelijan koulutusohjelman mukaisesti ja tutkinnon jälkeen
tulee lyhenne (AMK). Esimerkiksi sosiaalialan koulutusohjelman suorittaneen tutkintonimike on
Sosionomi (AMK).
Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon voi hakea suoritettuaan ensin
ammattikorkeakoulututkinnon ja työskenneltyään sen jälkeen omalla alallaan vähintään kolme
vuotta. Tutkinnon laajuus on 60 - 90 opintopistettä, ja kokopäiväisesti opiskellen opinnot
kestävät vuodesta puoleentoista vuoteen.
Tutkinto tuottaa saman kelpoisuuden julkiseen virkaan kuin yliopistoissa ja muissa
tiedekorkeakouluissa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto. Tutkintonimikkeen yhteydessä
mainitaan, että kyseessä on ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Esimerkiksi Tradenomi
(ylempi AMK).
Yliopistojen perustehtävänä on harjoittaa tieteellistä tutkimusta ja antaa siihen perustuvaa
ylintä opetusta. Yliopisto-opinnot kehittävät valmiuksia tieteelliseen ajatteluun, tiedon
arviointiin ja uuden tiedon tuottamiseen.
Yliopisto-opiskelulle on tyypillistä opiskelijan vapaus suunnitella omaa opiskeluaan.
Toisaalta opiskelija myös vastaa omaan opiskeluunsa liittyvistä valinnoista ja opintojensa etenemisestä.
Yliopistoissa voi
Yliopisto-opiskelijat saavat yleensä opinto-oikeuden sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon.
Opiskelijat suorittavat ensin kolmivuotisen alemman korkeakoulututkinnon, minkä jälkeen he voivat jatkaa
ylempään tutkintoon.
Yliopistokoulutus antaa laaja-alaisen osaamisen ja sivistyksen, minkä ansiosta tutkinnon suorittanut
voi hakea monenlaisiin tehtäviin työelämässä.
Alempi korkeakoulututkinto on laajuudeltaan vähintään 180 opintopistettä. Tutkinnon nimike on alan
kandidaatti (esimerkiksi filosofian tai yhteiskuntatieteiden kandidaatti), poikkeuksina farmaseutti
ja oikeusnotaari.
Ylempi korkeakoulututkinto suoritetaan alemman korkeakoulututkinnon tai vastaavien opintojen pohjalta.
Tutkinto on useimmilla aloilla 120 opintopisteen laajuinen ja kaksivuotinen. Tutkinnon voi suorittaa myös
monitieteisessä maisteriohjelmassa.
Yliopisto-opinnoille tyypillinen laaja-alaisuus antaa tutkinnon suorittaneille paljon liikkumavaraa
työelämässä.
Tutkinnon nimike on alan maisteri, esimerkiksi terveystieteiden maisteri. Poikkeuksia ovat
proviisori, diplomi-insinööri ja arkkitehti sekä lääketieteessä lisensiaatti.
Tohtorin ja lisensiaatin tutkinnot ovat yliopistollisia, tieteellisiä jatkotutkintoja.
Tohtorin tutkintoon vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto tai lisensiaatin tutkinto. Tutkintoa varten
suoritetaan jatko-opintoja ja tehdään väitöskirja, jota puolustetaan julkisesti väitöstilaisuudessa.
Tutkintonimike on tohtori.
Lisensiaatin tutkintoon edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa. Tutkintoon suoritetaan jatko-opintoja
joko pääaineessa tai sivuaineissa sekä tehdään tutkimusta. Lääketieteiden alalla lisensiaatin tutkinto on alan
perustutkinto. Tutkintonimike on lisensiaatti.
Millä tavoin työelämässä tarvittavaa osaamista voi täydentää?
Mitkä tahot järjestävät koulutusta?
Perusopetuksella tarkoitetaan yleensä peruskoulun 1.-9. luokilla annettavaa yleissivistävää opetusta.
Perusopetuksen oppimäärän suorittaminen kuuluu lain mukaan kaikkien Suomessa vakituisesti asuvien
7-16-vuotiaitten oppivelvollisuuteen.
Perusopetuksen tehtävänä on antaa elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja sekä turvata kaikille
kansalaisille yhdenvertainen pohjakoulutus.
Aikuisille tarkoitettua perusopetusta järjestävät muun muassa aikuislukiot, kansalais- ja
työväenopistot sekä kansanopistot.
Perusopetuksen lisäopetus eli kymppiluokka on tarkoitettu peruskoulunsa päättäneille
nuorille, joilla ei ole opiskelupaikkaa.
Kymppiluokalla voi
Nuorten työpajojen toimintaan voivat osallistua esimerkiksi koulunsa keskeyttäneet tai ammattitaidottomat nuoret.
Nuorten työpajat tarjoavat
Lukio antaa yleissivistävää koulutusta, jonka pohjalta voi jatkaa opintoihin ammattikorkeakouluissa,
yliopistoissa tai ammatillisissa oppilaitoksissa. Lukio-opinnot tähtäävät yleensä ylioppilastutkintoon,
mutta lukiossa on mahdollista opiskella myös yksittäisiä aineita. Lukion oppimäärän voi suorittaa 2-4
vuodessa. Lukiossa aikuinen voi suorittaa myös perusopetuksen oppimäärän.
Lukio-opintoja voi suorittaa eri tavoin:
Aikuislukioilla tarkoitetaan erillisiä aikuislukioita ja lukioiden aikuislinjoja, joiden
opetus on suunnattu pääasiassa 18 vuotta täyttäneille. Opiskelu on päivälukioita joustavampaa,
sillä opintoja voi suorittaa ilta- ja etäopetuksen lisäksi itsenäisesti opiskellen.
Aikuislukiossa voi
Ammatillinen koulutus kehittää osaamista, joka soveltuu suoraan työelämän tarpeisiin.
Käytännönläheiseen koulutukseen sisältyy paljon työssä oppimista.
Koulutukseen kuuluu tutkintoja, joista osa on suunnattu erityisesti aikuisille, ja lisäkoulutusta.
Koulutusta järjestävät
Ammatillisella lisäkoulutuksella voi ylläpitää, täydentää ja syventää työelämän tehtäviin liittyvää
ammatillista osaamista. Lisäkoulutusta on tarjolla sekä ammatillisen perustutkinnon suorittaneille että
työelämässä alan työkokemusta hankkineille.
Lisäkoulutuksena on saatavilla
Ammattikorkeakoulut antavat käytäntöön suuntautuvaa ja ammatillispainotteista korkeakouluopetusta.
Koulutuksella on vahva yhteys työ- ja elinkeinoelämään, joten teoriaopintojen lisäksi opinnoissa
korostuvat työelämässä tarvittavat käytännön taidot. Opintoihin sisältyy käytännön työskentelyä.
Ammattikorkeakoulut tarjoavat
Avoimessa ammattikorkeakoulussa voi suorittaa ammattikorkeakoulujen tutkintovaatimusten mukaisia
opintoja. Opinnot on tarkoitettu kaikille kiinnostuneille, eikä niissä ole ikä- tai pohjakoulutusvaatimuksia.
Opiskelijalla on mahdollisuus
Ammattikorkeakoulujen täydennyskoulutus luo osaamista, jota tarvitaan muuttuvassa työelämässä.
Ammattikorkeakoulut järjestävät
Yliopistojen perustehtävänä on harjoittaa tieteellistä tutkimusta ja antaa siihen perustuvaa
ylintä opetusta. Yliopisto-opinnot kehittävät valmiuksia tieteelliseen ajatteluun, tiedon
arviointiin ja uuden tiedon tuottamiseen.
Yliopisto-opiskelulle on tyypillistä opiskelijan vapaus suunnitella omaa opiskeluaan.
Toisaalta opiskelija myös vastaa omaan opiskeluunsa liittyvistä valinnoista ja opintojensa etenemisestä.
Yliopistoissa voi
Yliopistollisen täydennyskoulutuksen pääasiallinen kohderyhmä ovat yliopistotutkinnon suorittaneet.
Koulutuksella voi syventää ja päivittää ammatillista osaamistaan ja asiantuntijuuttaan tai hankkia uuden
ammattitaidon.
Täydennyskoulutuksena järjestetään muun muassa
Avoimessa yliopistossa voi pohjakoulutuksesta ja iästä riippumatta osallistua yliopiston
opetussuunnitelmien mukaiseen opetukseen ja suorittaa opinto¬kokonaisuuksia tai yksittäisiä kursseja.
Avoimessa yliopistossa opiskelijan on mahdollista
Kansanopistoissa voi opiskella sekä ammatillisia että yleissivistäviä opintoja.
Opistot ovat pääosin sisäoppilaitoksia.
Pitkillä opintolinjoilla opiskellaan esimerkiksi
Kansalais- ja työväenopistot tarjoavat kaikille avoimia opintoja. Opistojen toimintaan on mahdollista
osallistua lähes jokaisessa Suomen kunnassa.
Kansalais- ja työväenopistoissa voi opiskella muun muassa
Kesäyliopistot järjestävät koulutusta kaikille iästä ja aikaisemmasta koulutuksesta
riippumatta. Niiden toiminta on ympärivuotista.
Kesäyliopistojen koulutustarjonnassa on
Erilaiset järjestöt ja yhdistykset sekä koulutusyritykset tarjoavat laajasti opintoja ja toimintaa,
joiden avulla voi kehittää ammatillista osaamista tai paneutua muihin itseä kiinnostaviin asioihin.
Opintoja järjestävät muun muassa
Missä voi harrastaa ja kehittää itseään riippumatta siitä, millainen koulutustausta on?
Perusopetuksella tarkoitetaan yleensä peruskoulun 1.-9. luokilla annettavaa yleissivistävää opetusta.
Perusopetuksen oppimäärän suorittaminen kuuluu lain mukaan kaikkien Suomessa vakituisesti asuvien
7-16-vuotiaitten oppivelvollisuuteen.
Perusopetuksen tehtävänä on antaa elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja sekä turvata kaikille
kansalaisille yhdenvertainen pohjakoulutus.
Aikuisille tarkoitettua perusopetusta järjestävät muun muassa aikuislukiot, kansalais- ja
työväenopistot sekä kansanopistot.
Lukio antaa yleissivistävää koulutusta, jonka pohjalta voi jatkaa opintoihin ammattikorkeakouluissa,
yliopistoissa tai ammatillisissa oppilaitoksissa. Lukio-opinnot tähtäävät yleensä ylioppilastutkintoon,
mutta lukiossa on mahdollista opiskella myös yksittäisiä aineita. Lukion oppimäärän voi suorittaa 2-4
vuodessa. Lukiossa aikuinen voi suorittaa myös perusopetuksen oppimäärän.
Lukio-opintoja voi suorittaa eri tavoin:
Aikuislukioilla tarkoitetaan erillisiä aikuislukioita ja lukioiden aikuislinjoja, joiden
opetus on suunnattu pääasiassa 18 vuotta täyttäneille. Opiskelu on päivälukioita joustavampaa,
sillä opintoja voi suorittaa ilta- ja etäopetuksen lisäksi itsenäisesti opiskellen.
Aikuislukiossa voi
Ammatillinen koulutus kehittää osaamista, joka soveltuu suoraan työelämän tarpeisiin.
Käytännönläheiseen koulutukseen sisältyy paljon työssä oppimista.
Koulutukseen kuuluu tutkintoja, joista osa on suunnattu erityisesti aikuisille, ja lisäkoulutusta.
Koulutusta järjestävät
Ammattikorkeakoulut antavat käytäntöön suuntautuvaa ja ammatillispainotteista korkeakouluopetusta.
Koulutuksella on vahva yhteys työ- ja elinkeinoelämään, joten teoriaopintojen lisäksi opinnoissa
korostuvat työelämässä tarvittavat käytännön taidot. Opintoihin sisältyy käytännön työskentelyä.
Ammattikorkeakoulut tarjoavat
Avoimessa ammattikorkeakoulussa voi suorittaa ammattikorkeakoulujen tutkintovaatimusten mukaisia
opintoja. Opinnot on tarkoitettu kaikille kiinnostuneille eikä niissä ole ikä- tai pohjakoulutusvaatimuksia.
Opiskelijalla on mahdollisuus
Yliopistojen perustehtävänä on harjoittaa tieteellistä tutkimusta ja antaa siihen perustuvaa
ylintä opetusta. Yliopisto-opinnot kehittävät valmiuksia tieteelliseen ajatteluun, tiedon
arviointiin ja uuden tiedon tuottamiseen.
Yliopisto-opiskelulle on tyypillistä opiskelijan vapaus suunnitella omaa opiskeluaan.
Toisaalta opiskelija myös vastaa omaan opiskeluunsa liittyvistä valinnoista ja opintojensa etenemisestä.
Yliopistoissa voi
Avoimessa yliopistossa voi pohjakoulutuksesta ja iästä riippumatta osallistua yliopiston
opetussuunnitelmien mukaiseen opetukseen ja suorittaa yksittäisiä kursseja tai opintokokonaisuuksia.
Avoimessa yliopistossa opiskelijan on mahdollista
Kansalais- ja työväenopistot tarjoavat kaikille avoimia opintoja. Opistojen toimintaan on mahdollista
osallistua lähes jokaisessa Suomen kunnassa.
Kansalais- ja työväenopistoissa voi opiskella muun muassa
Erilaiset järjestöt ja yhdistykset sekä koulutusyritykset tarjoavat laajasti opintoja ja toimintaa,
joiden avulla voi paneutua itseä kiinnostaviin asioihin tai kehittää ammatillista osaamista.
Opintoja järjestävät muun muassa
Kansanopistoissa voi opiskella sekä yleissivistäviä että ammatillisia opintoja.
Opistot ovat pääosin sisäoppilaitoksia.
Muutaman päivän lyhytkursseilla voi esimerkiksi
Kesäyliopistot järjestävät koulutusta kaikille iästä ja aikaisemmasta koulutuksesta riippu¬matta.
Niiden toiminta on ympärivuotista.
Kesäyliopistojen koulutustarjonnassa on
Esityksen avulla saat kokonaiskuvan siitä, millaisia opiskelumahdollisuuksia Suomen koulutusjärjestelmä tarjoaa.
Voit tarkastella mahdollisuuksia erilaisten tavoitteiden mukaan